Ihan huikeeta

Voisi kuvitella tämän olevan lavastettu juttu, mutta ehei, näin meillä nukutaan.

Tiistaina Kaisa sai minut houkuteltua Karsikon kentälle harjoittelemaan vähäsen hyppytekniikkaa. Tehtiin vekkauksia ja valsseja, tavoitteena saada koira kääntymään mahdollisimman tiukasti ja nopeasti. Helmi kääntyy tiukasti, eikä ota rimoja alas :) Vekkaus on alkanut onnistumaan myös hyvin, saa koiran jarruttamaan, jotta käännös onnistuu paremmin. Takaaleikkauksia harjoiteltiin meille ensimmäistä kertaa. Itselle oli vaikea lyötää oikea ajoitus, koira teki kokoajan hienosti. Sit perusirtoamisrallituksia pari, niissä Helmi menee kyllä lujaa eteenpäin, taitaa se oikeasti kuunnellakin sitä eteen-käskytystä.

Noutoa keksin kokeilla uudella tavalla niin, että heitän kapulan ja käännynkin selin koiraan päin ja se palauttaa normaalisti sivulle. Helmi jotenkin paineistuu hirveästi noudon luovutuksesta. On päässyt varmaan epäonnistumaan siinä liian usein :( En tiedä onko se, että minä tuijotan sitä vai onko sen vaan jotenkin vaikeaa tulla suoraan minua kohti? Helmi näyttää nimittäin viimeiset pari metriä ihan hakatulta  ja se myös puree kapulaa ilmeisesti epävarmuuttaan. Tai sit se ei vaan yksinkertaisesti osaa kiepahtaa perusasentoon se kapula suussa. Mutta sehän toimi! Kaisa katsoi ja sanoi, että tulee varmemmin sivulle, eikä himmaile :) Täytyy nyt yrittää sitten jatkaa näin.

Keskiviikon ohjatuissa treeneissä tehtiin rataa (kuva alla..). Oltiin myös ekaa kertaa Joan upeessa uudessa hallissa :) Ihanaa olla sisällä. Yhtäaikaa pyörii kaksi kenttää ja kahdet treenit. Yllättävän vähän Helmi otti häiriötä muista koirista ja ohjaajien huuteluista! Eipä se niistä oikeastaan välittänyt yhtään mtn. Uudet hajut saivat dalmatialaisen hiukan taas haistelemaan, mutta onneksi ainoastaan tauoilla. Ikinä ei Helmi kesken tehtävien ole onneksi haistelemaan lähtenytkään.

Ratapiirros Marin käsialaa

Olipa kyllä hauska rata, tarpeeksi haastava, muttei mahdoton :) Ja sai oikeasti laittaa töppöstä toisen eteen. Heidi sanoi jopa, ettei ole ennen nähnyt allekirjoittaneen juoksevan niin lujaa :D Takaakierrot onnistuivat aika hyvin. Niistä huomaa, että me ollaan nyt oikeasti harjoiteltu niitä. Estevarmuus on kehittynyt Helmillä selvästi, osaa jo hypytki hakea vahän kauempaa, varsinkin jos ohjaaja muistaisi vielä käskyttää ajoissa. Vauhtia on tullut lisää kokoajan. Putkille H irtoaa myös hyvin nykyisin. Tekniikkoina radalla oli pakkovalssi (2), persjättö (4), saksalainen (7, jotka kuvassa väärinpäin, siis 7 ja 18), ja twist (11).  60cm muuri ei tuottanut mtn ongelmia Helmille, joka hyppää muutenkin aika ketterästi ainakin kokoisekseen koiraksi. Itsenäisenä tehtiin neljä toistoa keppejä. Niillä ei yhtään virhettä nyt. Ja olin tosi iloinen myös siitä, että viereisellä radalla paukuteltiin keinua ihan vieressä ja Helmi vaan kesti kepeillä! Ei ottanut yhtään häiriötä äänistä :)

Pitkospuilla Kalliojärvellä

Peruspönötys

Tänään käytiin taas hallilla omatoimisesti treenailemassa. Otettiin alkuun hyppytekniikkaa, joka oli Helmistä hirveen hauskaa ja helppoa. Hyvin se hyppää kyllä, ei ongelmia. Sit tehtii kehikkoa ensin maassa ja sitten puomilla. Ja kyllä se vaan yli siitä kehikosta tuli parikin kertaa :( Tää ylösmeno on kyllä niin hankala juttu. Pysäytystä en siihen halua, koska sit puomista tulee hirveen hidas. Nyt suorittaa puomin hyvällä vauhdilla aina loppuun asti. Alastulokontaktille 2on2off on tosi hieno, ei himmaile yhtään! Haluttaisi hirveesti kokeilla juoksuttaa puomi ilman kehikkoa pari kertaa ja katsoa ottaako kontaktin. Kehikon kanssa taitaa olla aika tuurissaan, että miten osuu askel. Molemmilla kerroilla kun H tuli kehikon yli, näytti ihan siltä, että se olisi oikein venyttänyt,. ettei joutuisi astumaan kehikon reunan päälle. Eli opetanko pahimmassa tapauksessa vain koirani loikkaamaan puomille kehikon avulla, mitä se ei olisi välttämättä ilman sitä oppinut? Hitto.

Sit juoksutin Helmiä pussiin muutaman kerran, rohkeesti menee, eikä edes juutu kankaaseen :D Lopuksi tehtiin keinua niin, että Mari oli kontaktilla palkkaamassa. Hienosti tekee! Kerran kokeiltiin niin et Mari siirtyy pois ja palkkaan itse. Ei kestänyt vaan lähti hakemaan palkkaa Marilta. Samalla keinu takaisin noustessaan osui hiukan ikävästi Helmin jalkaan, ei onneksi loukannut pahemmin. Seuraavalla toistolla hivenen hidasti, muttei ottanut mtn paineita siitä ja pysähtyi hyvin. Tästä keinusta olen kyllä erityisen tyytyväinen. Helmi menee lujaa, mutta älyää ihan pikkuisen hidastaa siinä keskellä. Aika vaarallista olisi, jos se juoksisi suoraan päähän asti ja rymistäisi sen kaikki 25kiloa sieltä kerralla alas.