Mapesta maksi ja Helmistä toistamiseen vuoden agidalmis!

Taas meni puoli vuotta, ehkä on aika vähän päivittää taas blogia :D Talvi on jo keväässä ja lunta on niin hitosti.. Pakkasia pidettiin perinteisesti joulun ja uuden vuoden tienoilla. Syksyllä vielä treenailtiin ahkerasti ja käytiin parit kisat. Tänä vuonna ei olla juuri treenattukaan, eli taukoa on tullut molemmille tassuille. Ikäviäkin juttuja on sattunut. Yksi on joukosta poissa, pyrritoveri Torvi, Martan suurin esikuva ja Helmin luottokamu <3

Ystävät marraskuussa <3

Aloitetaanpas vaikka täpläkoiran kuulumisista. Syksyllä kisailtiin muutamat kisat, pari nollaakin tehtiin :) Fiilis kisoissa ja treeneissä on ollut hyvä, Helmi on ollut kovin iloinen ja niin innoissaan. Sama vauhti, mitä on treeneissä, on nyt pikkuhiljaa siirtynyt kisoihinkin.  Ihanneaikoihin kolmosissa päästään helposti ja eipä montaa sekuntia usein voittajille hävitäkään. Ollaan menty nyt muutama rata siten, että lujempaa me ei päästä. Eli tyytyväinen täytyy olla. Se alkaa olla teknisesti jo aika taitava, irtoaa ja hankalat leijeröinnit ja putkikulmatkin on alkanut sujumaan.. Kontaktit on nopeammat ja keppien pujottelutekniikka on parantunut. Ja hitto se SERTi on ollut niin lähellä.. No tulee joskus jos on tullakseen.

Tässäpä yksi kisarata, nollia ei tietenkään videolla..
https://www.youtube.com/watch?v=UVyQgnpw5lQ

Helmi valittiin nyt toistamiseen vuoden Agidalmikseksi! Siihen lisäksi vielä Piirimestaruus, joten aika nappivuosi meiltä <3 Ja mikä parasta Helmi on ollut terve. Juoksunsa piti syksyllä, juoksuväli 9,5kk, eli samaa luokkaa kuin aiemminkin. Nyt jännätään osuuko juoksut juuri ensi kesän SM-kisojen kohdille :/

Tokokokeeseen ja siihen BH-kokeeseen oli tarkoitus mennä jo viime vuonna, mutta jotenkin se vaan jäi :D No ehkä tänä keväänä? Ainakin toko AVO-luokkaa pitäisi kokeilla ennen sääntömuutosta. Liikkeet se periaatteessa osaa, mutta ehkä vähän palkattomuustreeniä ja häiriötä olisi syytä tehdä ennen koetta.. Yllättävää kyllä, mutta meidän ongelma taitaa kentällä olla enemmänkin se ylivire ja sen aiheuttama sähläys.. esim. kaikki jätöt on levottomia.
Hakua me tehtii syksyllä aika ahkeraankin pikkuporukalla. Ilmaisu alkaa olla aika jees, hallintakin jopa! Pistojen kanssa teettää eniten hommaa, etsisi mielellään vähän omatoimisemmin eikä ohjaajan osoittamia paikkoja ;) Mutta haku on kyllä niin Helmin laji. Rauniollakin pyörähdettiin ja toimiihan se nenä sielläkin.

No hullu-Mapesta tuli sitten maksi, niinkuin odotettiinkin. Syksyllä käytiin kisaamassa Hukka-putkella yksi hyppyrata ja Mape mitattiin yllättäen mediksi! Mutta omissa kisoissa kaksi tuomaria mittasi sen sitten maksiksi :/ Oishan se nyt ollut hienoa jos ois mediksi jäänyt! No näillä mennään, mitä on. Ihan kääpiöhän se on (45cm), mutta Martan asenteella mennään kyllä helposti yli maksirimoista ;D

Ekat kisat Kuopiossa meni keppejä lukuunottamatta ihan hyvin. Tiesinkin, että kepit eivät vielä ole ihan valmiit, mutta sen verran piti mittausta kiirehtiä ;) Mentii siis medinä, mutta Martta taisi hypätä kyllä maksihyppyjä.. Kisapaikalla oli tuskaisen ahdasta, mutta hyvin Martta käyttäytyi. Lähtöön jäi hyvin ja radalla oli oma itsensä, eli meni lujaa ja räkytti kovaa, kun tuli virhe ;D
Omissa kisoissa mentiin myös hyppyrata, mutta nyt siis maksina. Se meni myöskin hyvin keppejä lukuunottamatta :D Ei vaan pysty, eikä kerkee. Räkytti vaan kepeille ja livahti putkeen. Ihan tyhmä  este Mapen mielestä.. Muuten kulki kyllä törkeen lujaa ja irtosi hienosti, ei tullut edes kiire, vaikka monilla näytti tulevan.

Nyt jäädään siis harjoittelemaan keppejä ja kontakteja ihan rauhassa ennen kisoja. Keinu alkaa olla ok, radalla ei olla vielä tehty. Puomi ja Aa ovat parhaimmillaan tosi nopeat ja hienot. Kepit ja niiden viimeinen väli teettää vielä työtä. Rimojen kanssa pitää vielä vähän säätää. 55cm menee hienosti, mutta 60cm varsinkin suoralla saattaa aiheuttaa vähän ponnistuspaikan arpomista (jää kiinni minun liikkeeseen jos vedätän..)  Martta ajaa itsensä herkästi liian lähelle esteeseen ja sit tulee kiire kerätä kaikki käpälänsä ylös.

Muuten elämässä ja arjessa Martta on tasoittunut hiukan, jos niin voi sanoa. Kotona se on oikea sylivauva, hyvin rauhallinen, kiltti ja söpö, näyttääkin ihan pehmolelulta. Minä olen niin sen idoli :D Kyllähän se vieläkin kiihtyy ja kiroilee tietyissä tilanteissa, mutta se on jotenkin helpommin ennakoitavissa ;) Koirien ohitukset sujuvat pääsääntöisesti ilman ylimääräistä kommentointia, mutta takapihaansa se kyllä vahtii tiukasti edelleen.. ehkä äänenkäyttö on hiukan vähentynyt tai ainakin se osaa pitää turpansa kiinni ja tulla sisälle jos käskee.. :D  Uudet ihmiset se ottaa nykyisen hyvin paljon lunkimmin vastaan kuin pikkutyttönä. Meillä on käynyt paljon vieraita viime aikoina ja Martta on ollut kaikkien kaveri heti ensi hetkestä lähtien, suorastaan syliin ja suuhun tunkeva. Molemmissa kisoissa mittaaminen onnistui hyvin, ei mitään ongelmaa.
Martta on kyllä ollut ihan terve kaveri, vaikkakin sille vähän sattuu ja tapahtuu. Se saattaa hyvinkin usein törmätä johonkin tai töpeltää muuten vaan nenilleen.. Yksi kannuskynsi on vähentynyt matkan varrella, se jäi jonnekin lenkille ja lähti siis kokonaan irti. Rokotuksillahan me toki syksyllä käytiin, Mapea ei haitannut, pisti odotushuoneessa pötkölleen ja tutkimuspöydällä seisoi nätisti paikoillaan. Vaikka moni ei tätä ehkä ensimmäisenä Martan vaikka hallilla nähdessään uskoisi, se on oikeasti hyvähermoinen eläin. Sopeutuu kaikkiin paikkoihin ja tilanteiseen nopeasti. Se on ollut useaan kertaan päivän-pari koirahoitolassa, ei sitä haittaa yhtään. Joka kerta hoitolan tätit kehuvat reippaaksi ja rennoksi kaveriksi, joka ei stressaa pätkääkään. Hassu pikku mangusti, todella huvittava tyyppi <3

tässäpä pari video Mapesta, otoksia sieltä täältä:

https://www.youtube.com/watch?v=bTuv1rqVGMU

https://www.youtube.com/watch?v=zm62tEAITHI&feature=youtu.be

Nyt ollaan taas pois treenihommista pari viikkoa, koska Mape taisi saada kennelyskän :/ Pari päivää yskähteli ja pärski, nyt on jo normaali. Helmillä ei paria aivastusta kummempaa ole ollut. Vältetään nyt hetki rasitusta, mikä ei Martan kanssa ole ihan helppoa, koska.. ne hiton jänikset!  Eilisen pikkulenkin saldona 10 minuuttia ajossa ollut pikkukoira, jolla palatessaan suupielessä pupun karvaa.. ja niin tyytyväinen ilme.

Toinen LUVA!

Melkein 2v posetus. Kuva: Heidi Utriainen

Launtaina kisailtiin meidän kolmannet viralliset aksakisat Maaningalla. Tuomarin ja tuomariharjoittelijan nimiä en nyt muista, mutta mukavat radat olivat tehneet. Helmi oli ennen ekaaa rataa ihan kierroksilla, kiljui autossa ja radan reunalla, kun tutustuin rataan.. Kisapaikka oli ihan kiva, mutta siellä kuhisi käärmeitä, hyi prkl. Ainakin kahdesta kyystä oli näköhavaintokin :/ Onneksi meitä ainakaan ei purtu.

A-radalla tehtiin keppivirhe, ja otettiin kielto hypylle. Siitäp sitten  jatkettiin sujuvasti putkeen, minne ei kylläkään pitänyt mennä, eli tuloksena HYL. Radalla oli pöytä! Se meillä onnistui hyvin, harjoittelemattomuudesta huolimatta. Tasan kerran on Helmi pöydän nähnyt ja radalla ei olla tehty kertaakaan. Puomi ja keinu olivat varovaiset, Aa ihan ok. Kokonaisuutena olen silti ihan tyytyväinen rataan. Helmi kulki reippaasti, itse taas en ;)

B-rata oli looginen ja oikeastaan aika helppo. Keinu ja puomi selvästi paremmat kuin eka radalla :) Kepit onnistuivat, vaikkakin virhe oli lähellä :D Muuten sujuvaa menoa ja hyvä fiilis! Juostiin nollalla maalin, aika jotain -9sek, sijoitus 2/20. Ja meidän toinen LUVA :) Tässäpä video: http://www.youtube.com/watch?v=frsMyXdjs7Y

C-rata oli hyppyrata, johon mahtui monen monta (liikaa..) valssia. Kepit ei onnistunut, nyt Helmi aloitti oikein, mutta tuli toiseksiviimeisestä välistä ulos.. sitä korjailtiin ja neljännellä kerralla vasta onnistui :/ Muuten Helmi kulki lujaa, oma ohjaus oli vähän sinnepäin :D Ohitettiin yksi hyppy, jota en edes huomannut, siitä HYL. Hauskaa meillä oli, ei oikein muuta kerrottavaa tästä radasta.

Nyt sitten kepit tehotreeniin! Ja kontaktien alastuloja pitäisi saada sujuvammiksi.

Hemuhepulit... Kuva: Heidi Utriainen

Helmi on treenaillut aksan lisäsi myös tokoja ja ollaan taas jatkettu hakuilua PoPeKon porukoissa. Haku on edelleen Helmistä niin siistiä :) Haukkulmaisua pitäisi nyt siirtää jo varovasti metsän puolelle.. Sit käytiin pari kertaa raunioilla! Täpläkoirä on siellä niin elementissään, käyttää hyvin nenää ja etenee yllättävän rohkeasti pitkin peltejä ja kivikasoja. Eikä välitä vieressä olevan ampumaradan paukkeesta mitään, hyvä juttu!

Pöljä pilkullinen ja hullu raidallinen ;) Kuva: Heidi Utriainen

Kuinka söpö pentu voi olla? Kuva: Heidi Utriainen

Martta vipeltää lastan kanssa kuin sitä ei olisikaan. Vaikea on rajoittaa sen menoa :/ Marttaa ei muutenkaan paljon elämä stressaa, tosi lunkisti se suhtautuu uusiin juttuihin! Hallilla se on käynyt mukana pari kertaa ja on se jotain pientä saanut siellä puuhatakin. Sen asenne on kyllä huikean hyvä. Se on jotenkin niin tosissaan :) Keskittyy hienosti tekemiseen ja leikkii hyvin. Huvittava pieni eläin.

Vaikka jalka on paketissa, niin ei haittaa.. Kuva: Heidi Utriainen

Käytiin Martan kanssa kontrollissa Kivuttomalla. Murtuma on alkanut luutumaan hyvin. Murtumalinja on kuitenkin vielä auki, joten lastasta ei vielä päästy eroon.. vielä kaksi viikkoa..

Näin (melkein) paljastetaan tätin perse naapureille :D Kuva:Heidi Utriainen

Saatoin keksiä juuri ratkaisun?

Nyt on sitten haku ja mejäkausi korkattu tältä kesältä. Ja olihan se kivaa, Helmistä varsinkin. Ajattelin, että Helmin autossa kiljuminen olisi jäänyt talven myotä pois kokonaan. Olin väärässä. Agilityhallin pihassa se ei huuda, ainakaan kokoaikaa.. mutta hakumetässä se huutaa kuin palosireeni, siis edelleen..  Olen virallisesti luovuttanut sen asian suhteen. Minä en saa sitä hiljaiseksi.

Perjantaina hakuiltiin työporukalla. Ajatella, oikein päivystyksen omat hakutreenit :) On se vaan kiva, että muitakin (minun ja Heidin lisäksi..) koiraharrastuksiin vinksahtaneita löytyy ihan omalta työpaikalta. Etukäteen mietin et mahtaakohan se täpläkoira muistaa koko hakua ollenkaan. Huoleni oli täysin turha. Helmi piippasi koko matkan keskilinjalle ja kiskoi minua eteenpäin.. tiesi tosiaankin et kadonneita ihmisiä (ja namirasioita) täne on tultu etsimään ja ne pitäisi löytää pian. Ohjaaja on vain ylimääräinen painolasti hihnan päässä, joka vain vähän hidastaa etenemistä..

Otin Helmille kolme ukkoa. Ensimmäinen maalimies oikealla puolen keskilinjaa kiven takana. Ilman apuja otettiin, koska tuuli suoraan ukolta päin. Hienosti suoraan piilolle. Ja hitto se menee lujaa! Toinen maalimies vasemmalla puolen antoi ääniavun ja Helmi paineli siitä huolimatta innostuksissaan alueen yli ja hortoili vähän missä sun sattuu, kunnes sai hajun ja kirmaili piilolle. Tämä meni kyllä täysin överiksi koiralta, liian kivaa on ja ei keskity :D Kolmannen ukon lähetyksen sössin itse, lähetin väärästä kohdasta. Helmi meni kylläkin tasan sinne minne lähetin, kääntyi sivurajalla oikeaan suuntaan, totesi et hitto täällä ketää ole ja otti hajun maalimiehestä itsensä takaa. Pätevä koira ja niin pirun innoissaan :)

Helmi on hakumetsässä tosi korkeessa vireessä. Ei pysty kusemaan, eikä syömään edes nakkia minun kädestä, koska on pakko etsiä maalimies. Se on juuri ja juuri vielä toimintakykyalueellaan. Haku on ainoa laji, missä olen kuullut Helmin ääntelevän. Se kylläkin hiljenee heti kun laitan sen viereeni ekaan  lähetykseen. Kiva et motivaatio on kohdillaan, mut vähän jos sais sitä rauhoteltua, niin se ehkä keskittyis paremmin.. Mitenkähän tuolle eläimelle koskaan saa opetettua tyhjät pistot? Ja hei! Meidän ilmaisu etenee, Helmihän haukkuu myös vieraalle ja vieläpä aika hyvin! Pitäisi vaan uskaltaa yhdistää haukku jo etsintään.

Lauantaina käytiin mejäilemässä. Helmi sai tehdä noin 150 metriä pitkän L-muotoisen jäljen. Alkumakauksen se merkkasi hyvin, mutta sitten se tarvitsi parikin kehoitusta jäljelle, koska meinasi haahuilla jotain muuta. katseli ehkä näkyisikö ukkoja metsässä.. Sit kun muisti taas, et mikä laji on kyseessä jäljesti aika hienosti. Kulmamakaukselta lähti varmanoloisesti heti oikeaan suuntaan :) Loppumakauksella bongasi palkkapurkin silmillään (seuraavan kerran pakka piiloon..) ja maistuihan se aamupala palkaksi. Helmi oli autoon takaisin joutuessaan sen näköinen et tässäkö nää treenit jo olikin..

Sit aksahommiin. Tiistaina oltiin hallilla Heidin ja Tuitun kanssa. Helmi teki paria eri variaatiota kepeistä osana rataa. Ja eihän se meinaa niitä millään bongata.. Itse pujoittelu oli sujuvaa, kunhan eka löysi koko kepit.. keinua tehtii putken kautta. Ekalla toistolla juoksi innoissaan ihan keinun päähän ja otti sen lujasti alas. Ei kestänyt alastulokontaktilla, koska säikähti vähäsen.. Todennäköisesti luuli olevansa puomilla.. Ja näkyihän se seuraavilla toistoilla. Otettiin aika monta toistoa ja parani ne onneksi edetessään. Lisää treeniä vaan keinulle ja puomille. Näitä nyt vaan sattuu ja ei voi mitään. Loppuun suoraa rallia, jossa vedätin kunnolla. Näistä ois videota, laitan ehkä myöhemmin.

Keskiviikkotreeneissä tehtiin kahta erilaista rataa.

rata: Heidi U.

Tällä ekalla radalla meidän kompastus oli yllätys yllätys kepit.. ei löytänyt ekalla kerralla niitä.. toisella kerralla taisi jo onnistua. Puomi ok. Keinu oli yllättävän hyvä :) Ei se mikään supernopee ole ja tuskin tuleekaan, mut riittää minulle. Hypyllä 10 valssasin liian tiukasti ja sain Helmin 11 takaakiertoon.. Pussi oli tosi hidas tänään! Hölmö pilkullinen ei tajua kumartua yhtään vaan yrittää väkisin läpi suorin jaloin :D Pussia on tehty tosi vähän, mut ei tää näin huono ole kyllä ennen ollut.. Putkelle 14 Helmi haki jostain syystä herkästi väärän pään. Mut kiva rata, ihan hyvä fiilis jäi :)

rata: Heidi U

Toka rata olikin jo vähän haasteellisempi. (Kuvasta puuttuu suoralta putkelta numero, se on oikeesti kakkonen.) Putkijarrusta olisi ollut tosissaan hyötyä tällä radalla.. ja mehän ei sitä osata vielä :D 2 hypylle tein valssin, neloselle sylkkärin ja hyvin toimi! Kokeilin ekaksi  2-3 välistävetona, mut ei oikein onnistunut. Kepit dalmatialainen ohitti korvat hulmuten ekalla toistolla, mut tokalla taisi osua jo kohdilleen :) puomi ja keinu ihan ok, pussi hidas. 18-21 minä sooloilin jotain ihan ihmeellistä, mutta onnistuin saamaan koiran kuitenkin oikeille esteille.. Ja sehän riittää ;)

Tänään olin ajelemassa Helmin kanssa keskustaan pikku kaupunkikävelylle, mutta sittenpä alkoikin satamaan kaatamalla vettä.. sain lennosta kuningasidean lähteäkin hallille tekemään parit kepit! Päätin tehdä kuutta keppiä putken ja hypyn kautta. Kuutta keppiä siksi et saisi enemmän toistoja otettua.. Ajattelin et pitäisikö vähän kuitenkin ohjata niille kepeille, niin ehkä se H löytäisi ne paremmin? En siis näytä kädellä  mitään ykköskeppiväliä, vaan ainoastaan ohjaan kädellä keppien suuntaan samalla kun käskytän.. Aiemmin ole siis tehnyt pelkän  rytminmuutoksen ja ainoastaan käskyttänyt kepeille.. Ja hitto sehän toimi hienosti! Tehtiin varmaan 15 toistoa eri puolita ohjattuna ja yhtään virhettä ei Helmi tehnyt. Olisiko tässä siis ratkaisu keppiongemaan, jos vaikka ohjaisin koiran sinne? Ja keksin tämän vielä ihan itse :D Tein loppuun vielä toisella radalla olleet kokonaiset 12 keppiä ja hyvin meni. Upeeta. No toivotaan et tää toimii vielä seuraavallakin kerralla ;)

Elinan koulutus ja videotodisteita

Lauantaina osallistuttiin Helmin kanssa Elina Kaleniuksen koulutukseen. Radalla oli monta aika vaikeeta kohtaa meille, mutta niin niistä vaan selvitiin. Kivaa oli ja kuuma tuli.

Rata oli tälläinen


                              

Tehtii rata kahdessa pätkässä. Ensin esteet 1-7 ja sit 9-22. Alku (1-3) oli minusta ehkä radan vaikein kohta. Hinkattiin useaan kertaan siihen ihan peruskäännöstä. Koira tekee sen kyllä, mutta on hidas. Joku muu ratkaisu voisi tähän olla parempi..? Takaaleikkaus putkelle, siinä ei ihme kyllä mitään ongelmia. 6-7 väli ihan ok. Aa tehtiin pari kertaan itsenäisenä, hyvin tekee. Kontaktin ottaa aika nätisti. Selvästikin Helmistä on tulossa kontaktifani, meinaa karkailla kontakteille ilman lupaa. JA putken sijasta valitsee näköjään kontaktin..

Toisella setillä irtosi hyvin pituudelta putkelle. Takaakierto päällejuoksu 12-13 otettiin pari kertaa usiksi, mutta lopuksi saatiinkin ihan hieno suoritus aikaiseksi. Loppu rata ihan jees, pikku virheitä ja korjailuja siellä täällä. Tosi hienosti jaksoi pikkupilkku tehdä hommia, vaikka olikin pitkiä pätkiä , mitä tehtiin. Monta kertaa piti ottaa uusiksikin, silti tekin ihan ok draivilla. Elina sanoikin, että onko noin nöyriä koiria olemassakaan, sehän menee just sinne, minne sen ohjaat. Kai se sitten on niin :D

Tässäpä sitten videota. Alussa on keskiviikon aksatreenistä pätkää ja sit Elinan koulutuksen lopusta vähäsen.
http://www.youtube.com/watch?v=5sHYF8GQ8nw&feature=plcp

Sunnuntaina käytiin Miran kans tokoilemassa Reijolassa. Hyvästi oli häiriötä jalkapalloilevista pojista, ei haitannut Hemulia yhtään. Tuntuu et oli vähän hömppätreenit, eikä vähiten siksi et oli ihan hirvee krapula :D No paikkamakuu oli hyvä, paitsi että ennakoi käskytyksissä. Noutokapulan pitämistä ja sen kanssa sivulletuloa. Oli epävarma ja jyrsi kapulaa. Pari vauhtinoutoa tehtiin. ne hyviä ja Helmillä oli kivaa. Luoksetuloja pari, niistä ekalla ei pilkullinen ollut koskaan kuullutkaan mitä semmonen käsky tarkoittaa... Teki ihan omat kuviot kunnes muisti et ainiin sivulle.. Ei aina voi muistaa :D Hienosti korjasi kuitenkin. Seuraamiset olivat aika jees. Ja uusi sininen vinkupallo loppupalkkana oli ihana :)

Maanatain hakutreeneistä ei olekaan oikeestaan muuta kerrottavaa, kun et upeesti se tekee edelleen. Tosi vaikee maasto, jyrkkiä mäkiä ja vaikeet piilot, eikä haittaa yhtään. Lähtee tosi lujaa ja tekee töitä  innokkaasti. Eilen kutsuin kerran pois metsästä uuteen lähetykseen, koska haki aivan liian kaukaa ja eteni alueella taaksepäin. Ja se tuli kuin tulikin kutsusta, hienoa. Uudestaan lähetettynä teki hyvin. Hallinta oli ihan ok, ei ihan niin hyvä ku viimeksi. Niin kauhea höyry oli päällä, et vähän oli liian kiire..

On se vaan upee hakukoira. Oikeesti.

Viime perjantaina treenailtiin pikkusetti aksaa hallilla. Kujakeppejä muutama toisto. Aika hyvin meni Helmi :) Yhen virheen teki avokulmasta, sen aloitus on vaan niin vaikea sille. Muuten vauhti ihan ok, itsenäisesti hakee kujan kauempaakin. Keinua otettiin muutaman kerran. Aika reippaasti jo tulee, ei juurikaan arkaile enää. Hyvin tulee 2on 2 offiin, jos vaan ohjaaja älyäisi käyttää Ota-käskyä, minkä on koiralleen opettanut... ;D Rengasta tehtiin yksittäisenä loppuun, siinäpä ei ongelmia.

Viime viikolla innostuin tekemään kertaalleen tokoja lenkin yhteydessä kentällä, ohoh :) Otettiin lyhyt paikkamakuu, jossa pysyi ok. Luoksetulo suoraan sivulle, eipä huomauttamista siinäkään. Sit ikuisuusprojekti jäävät liikkeet, joita en vaan jotenkin saa aikaiseksi aloittaan kunnolla.. No nyt tein niitä muutamia toistoja. Helmi ottaa asennot kyllä, mutta on hitaampi kuin maahanmenoissa esim. sivulla. Epävarmuutta varmaankin, toivottavasti korjaantuu. Takapalkalla voisi taas kokeilla joku päivä. Sit kotona jos naksuttelis asentojen erottelua, sekin vois auttaa? Lopuksi leikkiä jalkapallolelulla, joka on tosi ihana Hemun mielestä. Tai ainakin se et Helmi juoksee karkuun pallo suussa ja minä jahtaan sitä...  Heitettyyn palloon se syttyy ihan kivasti nykyään ja tosiaan nappaa sen oikein suuhunkin :D

Heidiltä lainatut hypyt ovat olleet suorastaan ahkerassa käytössä. Naapurit pitävät minua todellakin ihan umpihulluna nykyään. Kantaa nyt jotain hyppyjä keskelle parkkipaikkaa ja hillua koiran kanssa kiljuen pitkin pihaa.. Päällä tietysti apinapipo ja treenihame.. Saatiin oikein yleisöäkin naapuruston koirantaluttajista. Ollaan harjoiteltu peruskäännöstä, päällejuoksua, takaakiertoja ja pakkovalssia. Takaakierrot onnistuvat jo aika hyvin, vaikka itse sanonkin ;) Pakkovalssi toimii myös. Ohjaaja saa tosissaan pohtia et mistä kädestä ja missä kohdassa kannattaa palkata milloinkin. Nää tosiaankin paranee, kun niitä harjottelee vaan. Aika yllättävää, vai mitä? :D

Sit eilen oli oli hakutreenit. Oltiin selkien metsissä sellaisella kalliosella paikalla, jossa oli tosi vaihteleva maasto, paljon mäkiä ja hyviä piiloja. Ja hitto et pilkullinen oli ihan huikeen hieno!! Ihan oikeesti. Nyt en nöyränä kainuulaisenakaan vähättele sitä yhtään. Se menee tosi lujaa ja tarkasti nenää käyttäen. Ja ennenkaikkea se paljon puhuttu hallinta; pieni dalmatialainen oli jopa lapasessa koko kuvion ajan. Taas voi todeta, kyllä se osaa, jos ohjaaja vaan vaati siltä.. Jokaisen maalimiehen jälkeen pyysin sen sivulle ja sit palattiin lähes vierekkäin takaisin keskilinjalle. Hihnaa en laittanut enää ollenkaan. Parilla viimeisellä ukolla se itse jopa tarjosi sivulle tuloa :) Lähetyksessä se ei ihme kyllä varasta, vaan odottaa minulta lupaa lähteä hakuun. On se kyllä kehittynyt hirveesti taas, jes. Suorastaan harmittaa, jos minun taidot eivät riitä ilmaisun opettamiseen, sen verran upee etsijä se on. Ja Helmi tosissaan rakastaa hakua, en ole edelleenkään koskaan missään nähnyt sitä noin innoissaan. En edes ruokakupin edessä :D

Helmi haki viisi ukkoa kuviolla haamu-valmis-valmis-valmis-haamu. Kaikki maalimiehet lähes 50 metrissä. Eka maalimies oli etukulmassa, aika helpossa piilossa. Sinne lähti tosi suoraan ja hirvellä vauhdilla. Toisesta ukosta haettiin haju partioimalla ja palasin lähettämään valmiille. Piilo oli jyrkän mäen päällä ja sen lähelle oli tarkoituksella laitettu pressusta umppari koiraa hämäämään. Helmi lähti hienosti sinne, minne sen lähetin, koukkasi tarkastamaan umpparin ja rengasti nenää käyttäen ukolle. Tosi hyvin :) Kolmas oli hyvin piilossa oleva valmis maalimies, eli ei mitään apuja. Pisto oli suora, kiersi takakautta hajulla piilolle. Neljäs oli tosi vaikeassa paikassa pitkän ylämäen ja tienylityksen takana lähellä takakulmaa. Ja tämänkin Helmi haki hienosti suoralla pistolla :) Viimeiseksi helpohko haamu, sinne singahti lujasti, jättäen oikeen lähtökuopat sammaleeseen. JA se malttoi odottaa lupaa lähetyksessä, ei lähtenyt haamulle heti sen nähtyään, vaan oikein vilkaisi minua et saako jo mennä? Hassu eläin.

Dalmis on yhtä hymyä

Juoksut alkaa olla juostu. Johan tässä on jo makoiltu tarpeeksi, ainakin pilkullisen mielestä.

Maanantaina aloitettiin uudessa hakuryhmässä, jossa on jo edistyneempiäkin koirakoita. Etukäteen vähäsen jännitti mennä kokeneempien joukkoon säätämään, mutta ihan turhaan. Hyvinhän se meni :)

Hemu teki neljä ukkoa, järjestyksessä ääni-valmis-valmis-ääni. Ja olihan se taas todella kierroksilla... Ensimmäinen maalimies oli umpparissa etukulmassa, melko suoraan meni. Toinen olis siis valmis ukko, jolle lähti hyvin. Kolmas oli aika lähellä, siitä Helmi meni lujaa ohi ja kaarratti kaukana, varmaan jo alueenkin ulkopuolella. Tuli yllättävän hyvin käskyllä pois! Uudestaan lähetettynä rallitti taas ohi, mutta sai hajun takaa ja palasi piilolle. Tosi usein Helmi vetää täysillä ohi, jos ukot ovatkin yllättäen kovin lähellä. Kaksi viimeistä suoria ja hyviä. Nyt ei ollut mitään ongelmaa valmiille ukolle lähtemisessä, lähtee yhtä hyvällä motivaatiolla valmiille kuin ääniavuillekin.

Ryhmänvetäjä Mikalta sai kyllä tosi hyviä neuvoja ja uutta näkökulmaa hakuharrastukseen. Koiralta pitää vain alkaa pikkuhiljaa vaatimaan parempaa hallintaa metsässä. Varsinkin maalimiesmotivaation ollessa noin hyvä. Nyt viimeksi pystyttiin palaamaan jo maalimieheltä koira vapaana ja pysyy jo kohtalaisesti mukana. Hakumetsässä Helmi ei välttämättä ota ruokaa minulta kädestä (siis oikeesti EI syö!! :D), siksi on vaikea palkata sitä vierellä kulkemisesta.. Helmillä on vaan niin kovin kiire jo seuraavalle ukolle, mihin sitä ohjaaja haussa tarvitaankaan? Helmi osaa jo etsiä, ainakin omasta mielestään ;D

Jatkossa Helmille kannattaisi teettää hajuhakuja, siten että haetaan ensin partioimalla haju maalimiehestä ja palataan takaisin keskilinjalle lähettämään koira. Myös haamuja voisi taas palautella, jotta saataisiin suoruutta edelleen pistoihin. Myös sitä, miten lähetän koiran, sitä pitää treenata. Nyt pääsin jo lähettämään Helmin siten etten koskenut siihen ja se ihme kyllä lähti vasta luvan saatuaan :) Lähtee kohtalaisen hyvin sinne, minne nenä näyttää hetkellä, kun saa käskyn.

Eilen aksailin taas Elsan kanssa. Tehtiin rataa, jossa harjoiteltiin takaakiertoja, päällejuoksua ja välistävetoa. Eli aika samanmoista kuin edellisellä kerralla. Ja olihan Elsan kanssa taas mukava päästä tekemään. Suoriuduttiin ihan kohtalaisesti. Välillä oli ajoitus pielessä ja välillä olin tyypillisesti vaan myöhässä.. mutta saatiin me muutama ihan mallikaskin pätkä aikaiseksi :) Elsa oli taas kovin iloinen, varsinkin kun sai palkaksi hienon uuden pallon, joka ei ollut ihan yhtä hieno enää Elsan käsittelyn jälkeen ;D

Tänään taas tokoiltiin Kuhiksessa Miran ja bortsu Nellin kanssa. Alkuun tein Helmin kanssa paikkamakuun yksin ja eihän se taas pysynyt! Prkl. Jäi kyllä hyvin, pysyi puolisen minuuttia. Sit nousi ylös haahuilemaan ihan sen näköisenä, että olisi vallan unohtanut, että siellä pitikin makoilla... huoh :( Valmistelin kyllä koiran ihan normaalisti. Palautin sen hiukan ärähtämällä, sit pysyi ok. Tein uudestaan tosi lyhyenä, se ihan jees.

Sit tehtiin seuraamista, johon otettiin jo mukaan käännökset. Ja aika hyvin teki. Edelleen on hiukan liian vauhdikas, varsinkin lähdöissä. Sivulletulot olivat tänään myös pääsääntöisesti suoria :) MUTTA painaa ihan sikana välillä. Sekä seuraamisessa ja sivulla ollessa, varsinkin jos joutuu korjamaan paikkaa.

Sit tehtiin noutoa pari toistoa. Ja oli ihan tosi hieno minusta! Tehtiin eka toisto niin, että vapautin vauhdista ja toinen ihan kokonaisena liikkeenä. Lähtee hyvin käskystä kapulalle, ottaa viipyilemättä suuhun ja palauttaakin ihan riittävällä vauhdilla. Ja ennenkaikkea tulee suoraan sivulle asti kapulan kanssa  :) Jes. Tää oli tosi hyvä.

Sit tehtiin ekaa kertaa kaukoja kentällä ihan lyhyellä matkalla. Vaihdot nopeita. Istumaan nousu ok, mutta maahan menossa yritti ryömiä vähän kohti, tätä ei ole ennen yrittänytkään. Korjasi kyllä lopussa. Takapalkkaa voisi kai kokeilla tähän? Luoksetuloja otettiin pari, hienosti ja tiivisti tulee sivulle sekä hyvällä vauhdillakin vielä:) Tänään Helmi ei myöskään sekoittanut kertaakaan jättöjä ja lähtöjä, eli nekin edistyy. Tokohan on oikeesti aika kivaa ;)

Lopuksi kyhäsin Heidiltä lainatut hypyt kentälle. Niillä harjoiteltiin välistävetoja, takaakiertoja ja päällejuoksuja. Välistävedot aika ok, takaakierroissa tarjosi välillä esteen kiertämistä kokonaan. Mut hinkattiin hetki niin saatin aika hyviäkin pätkiä. Päällejuoksut onnistuivat ongelmitta, kunhan sai ensin koiran hyppäämään itseä kohti. Näitä pitäisi vain treenata, ei niitä muuten opi.. Viimeiseksi pelkkä suora kahdella hypyllä ja hyvin irtoaa. Helmi oli suorastaan onnellisen näköinen, kun näki hypyt kentällä. Vauhti oli parasta pitkään aikaan. Suorastaan komensi minua haukkumalla lähdössä! Ohhoh. Eli juoksutauko on tehnyt vain hyvää.

Me metsänpeikot

No nyt on vietetty monet hetket hakumetsässä, kolmet treenit ovat vallan kirjaamatta, ohhoh ;)

Viime torstaina Josepan ryhmän kanssa oltiin Selkien metsissä pienellä porukalla. Hemuli teki neljä ukkoa: ääni, ääni, valmis ja haamu. Maasto oli aika haastava, hyvin pääsivät maalimiehet piiloon. Helmi pääsi vasta viimeisenä tekemään, joten oli kerennyt nostattaa itsensa aika kierroksille odotellessaan. Helmi tosiaan kiihtyy hirrrveesti hakuhommista, ulvoo iloisesti autossa odotteluajan... ei hiljene edes putkiluuta jyrsimään..

Ekalle ukolle lähti kuin ammuttuna ja teki luotisuoran ja hienon, varmaan kilometrin mittaisen piston :D Pieni koira oli niin kovin innoissaan. Tuli kutsusta pois hiukan hölmistyneen näköisenä. Uudestaan lähettettynä haki ihan ok, edelleen rallitti ensin ohi ja palasi hajulla takaisin. Loput kolme pistoa teki hyvin. Valmiille ukolle lähtemisessä epäröi hieman. Olisiko tehty nyt apuja liikaa, ettei enää lähde tyhjälle?

Sit käväistiin pari kertaa Jaamankankaan metsissä hakuilemassa omalla pikkuporukalla. Helmille otin takoituksella treenit tosi lyhyinä, ettei aivan kyllästyisi hakupuuhiin. Otetiin  ukot: valmis - valmis- ääniapu niin, että näki maalimiesten menevän metsään. Ja sehän auttoi, lähti valmiillekin ukoille hyvin :) Toisissa treeneissä suunnittelin Helmille vain tosi helpot kaksi piiloa, äänellä ja haamulla. Ne ihan pätevät. Helmi kokeili erillisenä juttuna myös ilmaisua irtorullalla. Tätä ollaan tehty kerran aiemmin. Aika on hukassa ajatus vielä, mutta käteen asti rulla palautui kuitenkin kokonaiset neljä kertaa ;)

Eilen keskiviikon vuorolla aksailtiin ilman vetäjää. Tehtiin Marin tuomaa radanpätkää. Yksittäisinä esteinä otettiin rengasta ja keinua. Ja kylläpäs kulki hyvin pilkullinen, hauska pieni otus :) Radalla oli 10 estettä ja alku oli aika peruspyöritystä. Takaaleikkasin yhdelle hypylle ja se onnistui yllättävän hyvin. Loppu suoraa rallittamista parille putkelle ja pituudella, upeesti irtoaa, ei paljoo jää kyselemään et mihin mennään :D

Agility on vakava asia :D Hemu keskittyy valtavan esteen ylittämiseen. Kuva: Milena Nevanto