tiistai 24. tammikuuta 2012

Pentutreeniä

Sunnuntaina käytiin JoA:n ohjatussa penturyhmässä. Keskityttiin lähinnä hyppyihin ja ohjaamiseen tällä kertaa. Tehtiin  90 asteen käännöksiä parilla, kolmella hypyllä ja putki perään. Alkuun palkka namikiposta. Kovin ahneena yksilönä Helmi yritti taas ensimmäisenä ratkaista tehtävän valitsemalla suorimman reitin namikipolle, miksi juosta typerien siivekkeiden välistä ku suoraan pääsee paljon nopeammin ? Hiukan koiran lähetyspaikkaa vaihtamalla sai pilkku taas langan päästä kiinni. 

Sitten vaihdoin palkkaamaan kädestä. Ensin Helmi oli vähän hukassa, mutta loppujen lopuksi tekee paremmin kun ei tiedä missä palkka on ja milloin se tulee. Namikipossa on Helmin kanssa se ongelma, ettei se luultavasti edes huomaa mistä se juoksee, kun sen katse on nauliintunut namikippoon, ja ennen kaikkea se ei kiinnitä mitään huomiota minun liikkeeseen. Helmi ratkaisee vain tehtävän ja reittinsä tavalla, joka saa namikipon vartijan antamaan palkan, ja ilman avustajaa ei Helmin kanssa kannata kokeillakaan. Saisi vaan palkkaa vääristä.

Harjoiteltiin vastakäännöstä yhdellä hypyllä ja siitä lähetys suoraan putkeen. Tätä ollaan harjoiteltu kerran jo aiemminkin. Hyvin kääntyy hypyn jälkeen kyllä! Välillä jopa nii hyvin että jos minun ja hypyn väliin jää rako, sujahtaa siitä välistä. Tämä korjaantui sillä, että jäin itse niin lähelle hyppyä ettei mitään rakoa jää. Tätä molempiin suuntiin, joista oikealle kääntyminen jostain syystä vaikeampaa.  Loppuun lähetystä lujaa suoralle putkelle ja siitä heti palkka.

Ihan kivat treenit ja pikku pilkku tekee kyllä kovin innokkaasti, eikä vauhti hiljene, vaikka ei väärästä palkkaa saakaan :) Vähäsen leikkimistä hallissa myös kokeiltiin, pari kertaa innostui hetkeksi jopa repimään lelua. Kotona ollaan tehty noutokapulan pitämistä ja se edistynyt huimasti jo muutamilla toistoilla. Kapulan ottaa itse suuhun ja osaa pitääkin jo useita sekuntteja sitä suussaan. Välillä tuen parilla sormella leuan alta, että pitää kunnolla. Irrotus vasta kiitos-käskyllä. Tätä tehty nyt sivulla ja edessä istuen. Hyvä. Ei siis ottanut nokkiinsa, vaikka "väkisin" kapula suuhun tungettiinkin :D Kaukojen maahan-seiso -maahan vaihtoa ollaan myös aloiteltu namikädellä ohjaamalla. Jalat pysyy kivasti paikoillaan, vaikka kovin on hitaita vielä :)


Loppuun kuva missä otetaan rennosti..















torstai 19. tammikuuta 2012

Jos muutkin, niin miksen minäkin.

Hiukan yllytettynä päätin sit minäkin aloittaa blogin kirjoittelun, aiheena tietenkin suuren osan ajasta ja ajatuksistani täyttävä ruskeapilkkuinen dalmisneiti, Helmi.

Energinen, käsittämättömän AHNE ja kaikkien kaveri Helmi, harrastaa lenkkeilyn ja ruoan ammattimaisen varastelun lisäksi agilitya ja muuta oheistemppuilua. Sijoitusnartun ominaisuudessa myös näyttelyitä on tarkoitus kierrellä jatkossa. 

Tähän mennessä Helmi on osoittautunut hauskaksi harrastuskoiran aluksi, joka vaatii ohjaajaltaan päivästä riippuen kohtalaisen (todella :D) paljon huumorintajua ja kärsivällisyyttä (jota ei allekirjoittaneella riitä ihan jokaiseen tempaukseen ;D) Helmi on nopeasti oppiva, mutta omapäinen. Ruoka motivoi hyvin, mutta lelu/leikkiminen ei vielä ainakaan sytytä riittävästi. Leikkii kyllä välillä reippaasti, mutta namin jälkeen palkaksi ei tahdo lelu kelvata. Ja kaikkein parasta on loputon nuuskuttelu ja ruoanhankinta, Helmin kitaan uppoaa kaikki syötäväksi kelpaava ja välillä kelpaamatonkin.

Alkuun jännäsi halleja ja muiden koirien haukkumista, mutta nyt tekeminen (lue: namit ja niiden syöminen :D) on häiriössäkin jo aikas hyvällä mallilla. Mitä nyt tämän tästä joku mielenkiintoinen haju osuu nenään ja korvat menevät kummasti lukkoon.. Kontaktin pidossa ja minuun keskittymisessä ollaan menty kovasti jo parempaan suuntaan onneksi. Tuleva putkihullu käy suorittamassa putken itsenäisesti, jos suoritettava tehtävä on pennun mielestä ihan tylsä. Tai vaihtoehtoisesti tarjoaa takajalat minkä vaan tason päälle (kontaktiharjoituksetkin ollaan siis jo aloitettu :)).

Ja mitäs kaikkee tähän mennessä Helmin kanssa on touhuiltu..
Agility
Saatiin JoA:n jäsynyys joulukuussa. Siitä lähtien treenailtu Heidin kanssa 1-2x vko:ssa. Iso kiitos Heidille kaikista neuvoista ja treeneistä :)!! Paljon kullanarvoisia vinkkejä koiran opettamiseen yleensäkin on saatu. Ei me ois päästy kunnolla alkuun ilman Heidin apua, ja hänen kauttaan se oikea innostuskin heräsi. Kuinka upeeta on melkeinpä oma "personal traineri" ja ompelutehdaskin vielä ;D Ihan parasta. 
Ohjatussa pentujen/aloittelevien ryhmässä ollaan käyty nyt tammikuusta lähtien. Se on just sopiva ryhmä aloittelevalle ohjaajalle ja  pennulle.

 - putkia, suoraa ja mutkaista. 

Välillä jää käteen jos ohjaan huonosti, korjaa kyllä hyvin. Muutamia kertoja jo irronnut kivasti putkeen :) Pari kertaa ottanu vähäsen nokkiinsa ku mutkaputkessa törmäillyt. Onko pakko mennä niin lujaa, et mutkat suoristuu? :D Ei niin ketterä vielä.

 - kujakeppejä (kaventaen keskeltä, keppien hakeminen vinosta)

Nämä hakee hyvin. Kerran jo keskellä askeltanut oikean pujottelun suuntaan :D Hivenen vielä vauhtia lisää. Ja panta pois ni ei kolise keppeihin.

 - Hypyille ohjausta ja tekniikkojen alkeita

Vaikeimpia Helmille hahmottaa. Ponnarit riman tilalla. Namikipolla alkuun otettu hyppyjä, yritti aluksi oikaista suorinta tietä namikipolle, tottakai. Sen idean nyt jo hoksannut, et kipolle mennään vasta tehtävän suorittamisen jälkeen. Nyt aloitettu palkkaamaan myös kädestä. Kimpoilee vähän mihin sattuu tai on namikädessä kiinni, ei vielä osaa oikein seurata minun liikettä. Jatketaan siis harjoituksia.

 - Kontaktit

Takajalat hakee helposti kontaktille, pysyy hyvin. Vinoja tarjoaa välillä. Kosketusalusta vielä mukaan ni etenee toivottavasti.

 - Lisäksi ollaan puomi kävelty pari kertaa läpi (se tauolle, kunnes vähän tasapaino kehittyy) Keinun kontaktilla seisoen ylös ja alas, sekä keinun paukuttelua. Alkuun jännäsi, mutta parempi jo. Rengasta ja pussia kertaalleen kokeiltu, niissäpä ei ongelmia vielä.

Tokoilut
Itsellä ei ole minkäänlaista kokemusta tokosta lajina, mitä nyt yhden kirjan lukenut ja kokeen käynyt katsomassa. Mielenkiintoinen laji, katsotaan kuinka käy. Tarkoitus olisi Helmille kuitenkin opettaa noita perusjuttuja, jos sattuis vaikka joskus uskaltautumaan edes möllitokoihin. Varovaiseksi tavoitteeksi asetan meille Alo-luokkaan osallistumisen (tuloksesta ei uskalla vielä puhua :D) Se taas onko Helmillä samat suunnitelmat, on eri asia. Pitkä suoritus palkatta voi olla aikamoinen haaste. Jos sen nakkipaketin vois vaan ottaa mukaan sinne kehään..

 - Perusasentoon hakee pienellä käsiavulla. Jatkossa vinot tarkemmin pois ja eroon Helmin tarjoamasta ´oikea etutassu ilmaan`

 - Istu, seiso, maahan. Palkkaa vain nopeista suorituksista. Osaa tosi nopean (muttei kovin hallitun vielä ;D) maahanmenon halutessaan.

 - "Kaukoja" metrin parin päästä tehty. Pysyy kutakuinkin paikallaan, tekniikkakin (tietääkseni) ok. Seiso-vaihtoa ei vielä aloitettu

 - Seuraamista imutellen muutamia askelia

 - Luoksetuloa pidemmältäkin matkalta avustajan kanssa. Tulee kyllä :)

 - Paikallaoloa vaihtelevia aikoja istuen ja maaten ruokakupille. Nämä hyviä! On täysin liikkumatta vaikka oisin piilossa, hiukan ehkä kuola valuu :D Ei varasta, ihme kyllä.

 - Jääviä pikkusen aloiteltu. Alkuun Helmillä ei mtn käryä, mut nyt yks päivä vaan edistyi. Pienen hauvavauvan oivallus.

 - Nouto. Voi kyynel. Osaa kyllä tuoda kapulan sylkien sen mun jalkoihin tai käteen. Osaa myös ottaa sen kädestä suuhun ja sylkeä samantien pois. Naksutellen tuntuu et ei päästä eteenpäin. Aikansa kapulaa nakeltuaan, kun yritän hakea pitoa, niin ei millään. Kun ei ymmärrä ja ei saa palkkaa, vaikka tassuttelis kapulalla tai heittäs sen ilmaan, Helmi vetää isot korvat rullalle ja rupeaa piippaamaan. Tai vaihtoehtoisesti jähmettyy paikoilleen ja tuijottaa kattoon. Sen jälkeen kapaula onkin jo paha asia :D Eli nyt aloitettiin sit "pakottamalla" eli laittamalla kapula pilkun suuhun ja sormet kuonon ympärille kunnes ei vastusta enää. Ja sit hirmu bileet :) Josko näin päästäs eteenpäin?

No joo. Näin. Lisäksi osataan muutamia temppuja, kuten `kerää lelu laatikkoon`. Osan varmaan jo unohtanutkin.

Jatkossa sit kirjaillaan tänne treenejä ja puuhailuja, että näkis itsekin mitäs on tullu tehtyä ja miten ollaan edistytty (tai toivottavasti ollaan edes vähäsen) Ja pessimisti ei onneksi tule pettymään. Tulevia treenejä pitäis myös ruvata suunnittelemaan enemmän, niin ei mene ihan hengailuksi koko homma.
Ja tulipas muuten pitkä postaus. Aloittaessani mietin et mitä tähän nyt kirjottais? 


Helmi ja lepakkokorvat      kuva: Heidi Utriainen