Sunnuntaina osallistuttiin Piiroisen Maijan tokokoulutukseen. Harjoitukset toteutettiin kahdessa vartin pätkässä. Itse olin valinnut meidän "ongelmaliikkeiksi" jäävistä maahanmenon ja seuraamisen käännöksineen. Aloitettiin seuraamisella, joka oli itseasiassa ihan mallikasta. Käännökset saisivat olla vielä hivenen tiivimpiä ja niitä kannattaakin harjoitella vielä lisää paikallaan (niinkuin ollaan tehtykin). Helmi selkeästi keskittyy seuraamiseen paremmin, jos siinä on jatkuvasti jotain tapahtumia, eli käännöksiä ja pysähdyksiä. Suoraa seuraamista ei kannatakkaan treeneissä tehdä pitkiä suoria pätkiä, koska siinä koira ei pysy niin hyvin skarppina. Meidän perusasento on edelleen hivenen edessä, sitä pitää lähteä nyt korjaamaan antamalla palkan suuntaa muuttamalla. Seuraaminen oli Helmistä niin kovin kivaa, että piti hiukan keulia lähdöissä ja aika pomppivaa oli meno muutenkin. Maija oli sitä mieltä, etten nyt kuitenkaan puuttuisi tuohon pomppimiseen, korjaa sen kuitenkin treenien edetessä.
Toisella setillä tehtiin sitten jäävistä maahanmenoa, siten että vaan hengaillaan ja käsken maahan jatkaen itse liikettä. Maija merkkaili naksulla ja minä palkkasin Helmin etutassujen väliin. Muutamia vajaita sieltä tuli esille, mutta pääsääntöisesti täpäköitä ja hyviä maahanmenoja tarjoili Helmi :) Tämä on kyllä parantunut ihan huimasti, vaikkei tätä paljon olla kyllä treenattukaan. Aikaa jäi sen verran, että otettiin sitten vielä muutama luoksetulo, palkaten sekä vauhdista että perusasentoon. Vauhti hyvä, siinä ei korjattavaa. Perusasentoon tullessa autan koiraa ihan turhaan, pitäisi antaa sen vain tulla siihen itse. Jätössä oli yllättäen pientä epävarmuutta ja tulipa esille minulle ihan uusi juttu. Helmi nimittäin siirtelee etutassujaan paikalla istuessaan ja on muutenkin turhan levoton. Palkkailtiin sitten jättöjä erikseen ja paranihan ne lopulta. Eipä näitä ole koskaan varmaaan varsinaisesti treenattukkaan, sitä vain olettaa, että hyvin se siellä istuu.
Loppuun otettiin siitten kehäänmenotarkastus, luoksepäästävyys ja paikkamakuu koemaisena. Helmi pääsi makaamaan sille ihan uuden koiran, uroskelpie Kaistan, viereen. Luoksepäästävyydessä heilutti iloisesti häntää ja nousi käsitellessä seisomaan, ei väistä. Paikkamakuussa hyvin eka käskyllä maahan, mutta hivenen vinoon. Makuutettiin täysi kaksi minuuttia. Ensimmäisen minuutin oli kohtalaisen levollisen oloinen, laski jopa pään maahan. Häiriönä oli kovat kolinat koirien takaa (halliin laitettiin peltejä..). Toinen minuutti selkeästi levottomampi, pää pyöri ja oli sen näköinen, että kohta nousee. Kävin kerran välipalkkaamassa koiran pahimpien kolinoiden aikana. Ja pysyihän se siellä :) Lisää treeniä vaan edelleen.. Sit lopuksi otettiin vielä paikkamakuun jättöjä käskytettynä, Helmi painui maihin monen monta kertaa liikkurin käskystä.. näitäkään ei olla juuri harjoiteltu, jatkossa siis näin teemme ;)
Tosi hyvä koulutus oli, siitä kiitokset Maijalle. Saatiin paljon hyviä vinkkejä ja lisää treenattavaa. Agilityesteiden läsnäolo sai Helmin vireen nousemaan selkeästi, vaikkei se mikään lapanen tokoillessa koskaan olekaan. Se alkaa herkästi vinkumaan liikeiden välissä, kun mtn ei tapahdu. Sit kun annan käskyn niin se hiljenee kyllä onneksi. On hirmu hyvä juttu, että Helmi nostaa itsensä helposti treenikuntoon ja pysyy kutakuinkin toimintakykyisenä, kylläkin ihan siinä ja rajoilla ;) Välillä meinaa pilkkukoira taas innostua niin kovasti, että keskittyminen ei ole ihan parasta mahdollista. Se vaan tarjoaa ja tarjoaa.. Kaikki rauhallisuutta vaativat liikkeet ovatkin sille selkeästi vaikeimpia. Kun ei malttaisi olla paikoillaan ei niin millään! Pitäisi onnistua jotenkin laskemaan koiran virettä sitä vaativiin liikeisiin. Ei ole helppoa ei.. Usein sanotaan, että syöminen rauhoittaa koiraa, mutta ei pilkullista. Se vain ja ainoastaan kiihdyttää sitä lisää. Maijalta sain vinkiksi käyttää virittelysanoja joka treeneissä, että koira tietäisi, mikä liike on tulossa ja oppisi pikkuhiljaa laskemaan itse itsensä. Siinäpä meille tavoitetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti