Pilkku debytoi agiradoilla :)

Tänään oli POKSin agimöllit. Sain pari päivää sitten hullun idean, että mennään Helmin kanssa pienten pentujen luokkaan (4-10kk). Ja niinhän me sitten  mentiin.

Paikalle oli saapunut kivasti porukkaa ja pieniä pentuja ilmoittautui seitsemän. Meidän starttivuoro oli toisena. Rata oli siellä jo rakennettuna ja kauhukseni huomasin hetken sitä silmäiltyäni, että esteitä on kaikkiaan 16 (tai siis hyppyjä ponnarilla ja putkia..) ja kaarroksetkin näyttävät ihan riittävän haasteellisilta. Ollaanhan me treeneissä tehty parhaimmillaankin vissiin viiden esteen rataa :D Onneksi radalla oli sallitua palkata koiraa ja avustajaakin olisi voinut käyttää.

Virittelin Helmiä radan reunalla temppuilemalla ja leikittiin narulelullakin vähäsen. Ja tänään leikki taas tosi hyvin noinkin kovassa häiriössä. Rataan tutustumisen ajaksi tökkäsin Helmin jollekin jouteliaan näköiselle naisihmiselle pidettäväksi. Hyvin pilkullinen odotteli, näytti vain hieman hylätyltä palatessani koiran luo :D Joitain ohjauskuvioita taisin etukäteen suunnitella, mutta ihan ne eivät toteutuneet käytännössä.. Minun on tosi vaikea arvioida pennun vauhti ja ainahan se menee paljon lujempaa kuin kuvittelee.

No itse rataan. Jätin hiukan riskillä Helmin lähtöön odottamaan ilman avustajaa ( Treeneissä yleensä pysyy, mutta uusi paikka ja PALJON enemmän häiriötä..). Pysyi kuitenkin hienosti! Itse rata meni TODELLA hyvin, hyvä Emu :) Yhdeltä putkelta meni kerran ohi, mutta pienellä pyöräytyksellä korjasi hienosti ja nopeasti. Se jäikin sitten radan ainoaksi virheeksi! Virhepisteitä ei pentuluokassa jaettu vaan aika ainoastaan ratkaisi sijoituksen.

Rata oli pitkälti melko loivaa kaartelua hyppy-putki-hyppy tyyliin. Pari tiukempaa käännöstä; niistäkin selvittiin hienosti. Oli siellä meille uusi estekin, muuri. Alusta loppuun pilkku meni tosi lujaa ja ei tosiaankaan arastellut uutta hallia ja esteitä ollenkaan. Keskittyi aivan uskomattoman hyvin kokoajan! Ei mtn haistelua, eikä kiinnittänyt mitään huomiota yleisöönkään. Edes ratahenkilöitä ei morjenstettu ;) Suorilla irtosi jopa minun eteen hypyillekin. Kertaalleen palkkasin namilla kesken radan, lähinnä siksi, että olin unohtaa radan ja pysäytti vauhdin sopivasti ;D

Tuloksena pentujen ensimmäinen! Aika taisi olla 32s., muistaakseni jopa kymmenen sekunnin erolla seuraavaan. Olin minä niin ylpeä talmaatialaisesta :) Ennen lähtöä nimittäin epäilin, että pilkku karkaa radalta tai ainakin nuuskuttelee maata ja rallittaa aivan omiaan. Odotin taas sitä pelleshowta, mitä ei vielä kertaakaan ole näkynyt epäilyksistäni huolimatta. Ehei, se ei tehnyt mtn edellämainittua! Pitäisi vissiin alkaa luottamaan koiraan (ja itseensä..) vähän paremmin. Kulkeehan se ja aika lujaa kulkeekin :D Ja keskittyykin kun vaaditaan. Jes.

On se kaunis. piste.              Kuva: Heidi Utriainen

Kerrotaan myös pari sanaa viime päivien treenailuista..
Viime sunnuntaina penturyhmän kanssa tehtiin vaikeahkoa radan pätkää. Me tehtiin hiukan helpotettuna 4-5 esteen pätkissä. Meni ihan jees, vähän sähläsin.  Mitä nyt kerran heitin kiireissäni naksuttimen palkaksi esteen yli :D

Mutkaputkeen Helmi ei lähde samalla varmuudella kuin suoraan, siinä tökittiin taas pari kertaa.. Epäilen, että se menee mutkaan liian lujaa, vetää ympäri ja ottaa siitä vähän nokkiinsa. Koska usein se menee aina ekan kerran epäröimättä rymistellen ja toisella kerralla juoksee ohi. Minun ohjauksessani on myöskin kyllä korjattavaa, minä teen välillä ihmeellisen jarrutuksen ja nojaudun taaksepäin lähettäessäni koiran putkeen. Onneksi on tarkkasilmäisiä treenikavereita, jotka aina näistä huomauttavat, kiitos heille :) Toinen hauskuus ohjauksessani on se, että hypähdän kuulemma itsekin hyppyjen kohdalla ja teen kädellä semmoisen heilautuksen. Ja näihin Helmi reagoi tekemällä myöskin jonkinlaisen hypäyksen samanaikaisesti :DD Voi pilkku parkaa.

Eilen perjantaina houkuttelin Heidin ja pyrrit hallille. Helmi teki kujakeppejä jo aika vaikeanakin ja erilaisista kulmista vaikeutettuna. Ja hyvin se tekeekin! Kerran tuli virhe vaikeasta kulmasta, jonka korjasi heti seuraavalla. Lisäksi otettiin puomin alastulokontaktia kosketusalustalla, se suht ok. Ylösmenoa tehtiin (puomi kyhätty ikäänkuin minipöydän päälle) valjaista kiinni pitäen ja tiheästi palkaten. Sekin edistyi nyt. Helmi nimittäin jostain syystä arastelee puomin ylösmenoa, vaikka alasmeno on ok. Luulen sen johtuvan siitä, että kerran kauan sitten juoksi keinun päähän, laskeutui alas melko vauhdilla ja pam! Vaikkei silloin siihen näyttänyt juuri reagoivan mitenkään ja jatkoi aivan normaalisti, taitaa muistaa tämän silti? Joo tiedän, just näitä pitäisi varoa ja siirtää keinu pois, mutta... niin vain kerkesi käydä. Ja onhan kasvava dalmis myös melko kömpelökin vielä. Mutta eiköhän me tästäkin eteenpäin mennä!

Lisäksi itse harjoittelin Elsan kanssa erilaisia valsseja. Elsa on ihan huippu opettaja: NIIN innoissaan ja rokottaa kyllä heti kun olet myöhässä tai väärinpäin. Se ei kuitenkaan näytä sen menoa haittaavan ja kestää toistoja, vaikka aloitteleva ohjaaja sählääkin. Ostetaan yks samanlainen ;)