Minä niin tykkään minun koirista

Blogi ei ole päivittynyt, koska mitään kummallista ei ole sessejen kanssa tehty. Helmille tehtiin anaalirauhastenpoistoleikkaus kolmisen viikkoa sitten ja hitto, että oli muuten koira kipeä leikkauksen jälkeiset viisi päivää! :( Ihan pahaa teki katsoa. Tottahan sillä oli vahvat kipulääkkeet ja osa piippaamisesta johtui todennäköisesti niistäkin.. ja kaulurin kanssa törmäily stressasi neiti Herkkää vielä lisää... Mutta uskomattoman hienosti se antaa itseään hoitaa! Viikon päästä leikkauksesta tikit repesivät auki ja niitä ommeltiin uudestaan paikallispuudutuksessa (joka tarkoittaa siis noin kymmentä neulanpistoa leikkausalueelle...). Pilkkua pelotti ja siihen sattui niin pirusti, mutta paikallaan se pysyi.. ja heilutti vielä häntäänsä tohtorille kun homma oli tehty :) No parasta on kuitenkin se, että itse leikkaus meni hyvin ja nyt Helmi on kunnossa... peräpää pelittää, häntä on pystyssä ja koira on rasittava toheltava itsensä <3 Ja nyt ei hanuriin koske enää.

Martan pikkukäpälä on kuntoutunut tosi hienosti. Jopa itsekkin joskus joudun miettimään, että kumpikohan käpälä se rikki olikaan? Nyt Martta liikkuu puhtaasti joka askellajissa. Rasituksen jälkeen käpälä vielä vähän kipeytyy ja pentu keventää sitä. Mutta eiköhän siitä vielä ihan kelpo jalka tule. Ollaan nyt aloitettu lenkkeily pikkuhiljaa matkoja pidentäen ja Martta on muutenkin päässyt vähän laajemmin tutustumaan suureen maailmaan. Vähän se mörköilee nyt joitain yksittäisiä ihmisiä ja availee äänijänteitään herkemmin mm. toisille koirille. Mutta kokonaisuudessaan se on pirun reipas pieni rääpäle. Jalat on kasvanut hurjasti (varsinkin takajalat :D) ja se näyttää ihan kojootinpoikaselta hapsottavassa ja nuhjuisessa pentuturkissaan.

Pieni koira suurissa valjaissa. Kuva: Heidi Utriainen

Martta on päässyt mukaan tokotreeneihin ja hallille pariin kertaan. Sillä on kyllä mahtava asenne ja varsinkin putkeen juokseminen (tai juokseminen ylipäätään :D) on niin siistiä! Se on jotenkin liikuttavan tosissaan. Ainiin, oltiinhan me myös turistina  Kiteellä aksaleirillä viime viikonloppuna. Martta on kyllä maailman lunkein reissukaveri!

Helmi on päässyt nyt tällä viikolla pariin kertaan treenailemaan ja se on nyt niin aksakunnossa! Tauko tekee tosiaan terää ja kepitkin on opittu sen aikana ;)

Nyt täytyy todeta, että arki on ihan juhlaa. Ei ole yhtään ikävä sairastuvalle..

Kaikkea vielä lisää

Viikonloppu vietettiin Helmin kanssa näytelmissä Joensuussa. Ja kuten arvasinkin, kummoista menestystä ei tullut tälläkään kertaa. Helmin esiintyminen kehässä ei ollut parasta mahdollista, minä en vaan osaa esittää sitä. Tokokoira tekee kyllä kaikki muut temput, mutta siististi seisominen ja hillitysti ravaaminen ei onnistu ;) Voi taas todeta, että ainakin se näytti iloiselta..

Lauantain tuomarina oli John R Walsh Irlannista ja arvostelu vapaasti suomennettuna kuuluu näin:
2-vuotias hienostunut narttu. Feminiininen pää, oikea purenta. Kiva silmien muoto. Hyvä kaulan pituus. Erinomainen ylälinja. Jyrkät lautaset. Kulmaukset ok, mutta olkapään asento saisi olla parempi. Lisää treeniä kehässä tekisi hyvää. Hyvää tyyppiä, mutta ei ole ihan valmis vielä.
AVO EH

Sunnuntaille oli tullut tuomarimuutos ja meidät arvosteli Rainer Vuorinen:
Hyvin kehittymättömältä ja ilmavalta näyttävä nuori narttu. Kapea pää. Vaaleat silmät. Hieno kaula. Litteä rintakehä. Hyvät kulmaukset ja upeat liikkeet. Tarvitaan kaikkea vielä lisää.
AVO EH

Tuomarisetä Rainer sanoi, että aikaisintaan vuoden päästä kokeilemaan uudestaan. Eiköhän me uskota ja keskitytä muihin puuhiin ;) Sopii paremmin kuin hyvin.

Tokokokeessa

Sunnuntaina mentiin pilkkukoiran kanssa ekaan tokokokeeseen. Koe oli Poksin kentällä ja tuomarina oli Anne Nokelainen. Ennen paikkamakuuta jännitti niin pirusti. Kehäänmenotarkastuksessa tuomaritäti nappasi Helmiä hännästä kiinni ja siitäkös ei Helmi olisi oikein välittänyt (anaalirauhasia on joutunut ropeltamaan harva se päivä :/).. antoi sit tehdä juoksutarkastuksen kuitenkin. Siittenpä kootut selityset liike kerrallaan:

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS: 10
Helmi painautui vähän jalkaa vasten. Selvästikin juuri edeltänyt häntään tarttuminen oli mielessä. Antoi kuitenkin rapsuttaa ja pysyi paikallaan, tarjosi kokoajan kontaktia.

PAIKALLA MAKAAMINEN: 10
Hemu makasi sakemanniuroksen ja suomenlapinkoirapojan välissä. Koira kuunteli tarkkaan liikkeeohjaajan höpinää ja katseli muualle kun pitäisi antaa käsky maahanmenoon. Tajusin odottaa hetken ennenkuin annoin käskyn. Maahanmeno ok. Makoili ok, Hivenen korjasi etutassujen asentoa ja vähän katseli ympärilleen, muttei ollut sen näköinen, että nousisi.

SEURAAMINEN KYTKETTYNÄ: 8,5
Painoi ja etupää oli vähän kevyt ;) Muuten aika jees. Ainakin se näytti kovin iloiselta.

SEURAAMINEN TALUTTIMETTA: 8,5
Eka pätkällä oli selvästi lähdössä tekemään jääviä, eli jätätti vähän ja tiputti kontaktin. Ekan käännöksen jälkeen täplä tajusi et nyt seurataan. Lopun teki hyvin. Käännöset tiiviitä. Edelleen vähän pomppi :D

LIIKKEESTÄ MAAHANMENO: 9
Muuten ok, mutta itse potkaisin käpyä, jonka Helmi kävi tsekkaamassa. Maahanmeno ok, seuraaminen yllättävän hyvää, vaikkakin selvästi koira tiesi et nyt on jäävä liike (Helmin seuraaminen yleensä huonompaa jäävissä, koska ennakoi käskyä..)

LUOKSETULO: 9
Perussettiä.. Lujempaakin on Helmi tullut kyllä, treeneissä tulee tehtyä pidemmältä matkalta. Pistevähennys todennäköisesti epävarmasta perusasentoontulosta? Liikutteli etutassuja ja haukotteli kun kävelin poispäin..

LIIKKEESTÄ SEISOMINEN: 6
Koira luuli selvästi et seurataan. Reagoi kyllä käskyyn, mut oli hiipaillut eteenpäin mun takana. Itse en huomannut tätä ollenkaan.

ESTEHYPPY: 9
Minusta ihan kympin hyppy! :) En tiedä, mistä piste lähti. Enkä edes pitänyt pannasta kiinni ennen liikettä ;)

KOKONAISVAIKUTUS: 8
Eipä tainnut kellekään parempaa antaa. Kehuin kyllä aika isosti, olisiko siitä sitten rokottanut?

Pisteitä kertyi 174, eli ALO1!  Sijoituttiin 3/14 :)

Olen kyllä oikein tyytyväinen koiran tekemiseen! Vire oli hyvä koko kokeen ajan, yhtään ei mennyt hämilleen palkattomuudesta :) Superpilkku <3 Liikkeiden väleissäkään Helmi ei haahuillut yhtään, vaan pysyi vierellä nätisti.

Nyt sitten rauhassa treenaillaan AVOn liikkeitä kasaan.

Tässäpä videota kokeesta. Laatu on kauhea.
 Helmintokokoe

Toinen LUVA!

Melkein 2v posetus. Kuva: Heidi Utriainen

Launtaina kisailtiin meidän kolmannet viralliset aksakisat Maaningalla. Tuomarin ja tuomariharjoittelijan nimiä en nyt muista, mutta mukavat radat olivat tehneet. Helmi oli ennen ekaaa rataa ihan kierroksilla, kiljui autossa ja radan reunalla, kun tutustuin rataan.. Kisapaikka oli ihan kiva, mutta siellä kuhisi käärmeitä, hyi prkl. Ainakin kahdesta kyystä oli näköhavaintokin :/ Onneksi meitä ainakaan ei purtu.

A-radalla tehtiin keppivirhe, ja otettiin kielto hypylle. Siitäp sitten  jatkettiin sujuvasti putkeen, minne ei kylläkään pitänyt mennä, eli tuloksena HYL. Radalla oli pöytä! Se meillä onnistui hyvin, harjoittelemattomuudesta huolimatta. Tasan kerran on Helmi pöydän nähnyt ja radalla ei olla tehty kertaakaan. Puomi ja keinu olivat varovaiset, Aa ihan ok. Kokonaisuutena olen silti ihan tyytyväinen rataan. Helmi kulki reippaasti, itse taas en ;)

B-rata oli looginen ja oikeastaan aika helppo. Keinu ja puomi selvästi paremmat kuin eka radalla :) Kepit onnistuivat, vaikkakin virhe oli lähellä :D Muuten sujuvaa menoa ja hyvä fiilis! Juostiin nollalla maalin, aika jotain -9sek, sijoitus 2/20. Ja meidän toinen LUVA :) Tässäpä video: http://www.youtube.com/watch?v=frsMyXdjs7Y

C-rata oli hyppyrata, johon mahtui monen monta (liikaa..) valssia. Kepit ei onnistunut, nyt Helmi aloitti oikein, mutta tuli toiseksiviimeisestä välistä ulos.. sitä korjailtiin ja neljännellä kerralla vasta onnistui :/ Muuten Helmi kulki lujaa, oma ohjaus oli vähän sinnepäin :D Ohitettiin yksi hyppy, jota en edes huomannut, siitä HYL. Hauskaa meillä oli, ei oikein muuta kerrottavaa tästä radasta.

Nyt sitten kepit tehotreeniin! Ja kontaktien alastuloja pitäisi saada sujuvammiksi.

Hemuhepulit... Kuva: Heidi Utriainen

Helmi on treenaillut aksan lisäsi myös tokoja ja ollaan taas jatkettu hakuilua PoPeKon porukoissa. Haku on edelleen Helmistä niin siistiä :) Haukkulmaisua pitäisi nyt siirtää jo varovasti metsän puolelle.. Sit käytiin pari kertaa raunioilla! Täpläkoirä on siellä niin elementissään, käyttää hyvin nenää ja etenee yllättävän rohkeasti pitkin peltejä ja kivikasoja. Eikä välitä vieressä olevan ampumaradan paukkeesta mitään, hyvä juttu!

Pöljä pilkullinen ja hullu raidallinen ;) Kuva: Heidi Utriainen

Kuinka söpö pentu voi olla? Kuva: Heidi Utriainen

Martta vipeltää lastan kanssa kuin sitä ei olisikaan. Vaikea on rajoittaa sen menoa :/ Marttaa ei muutenkaan paljon elämä stressaa, tosi lunkisti se suhtautuu uusiin juttuihin! Hallilla se on käynyt mukana pari kertaa ja on se jotain pientä saanut siellä puuhatakin. Sen asenne on kyllä huikean hyvä. Se on jotenkin niin tosissaan :) Keskittyy hienosti tekemiseen ja leikkii hyvin. Huvittava pieni eläin.

Vaikka jalka on paketissa, niin ei haittaa.. Kuva: Heidi Utriainen

Käytiin Martan kanssa kontrollissa Kivuttomalla. Murtuma on alkanut luutumaan hyvin. Murtumalinja on kuitenkin vielä auki, joten lastasta ei vielä päästy eroon.. vielä kaksi viikkoa..

Näin (melkein) paljastetaan tätin perse naapureille :D Kuva:Heidi Utriainen

Martalle kävi Auts

Maanantai ei ollut minun päiväni. Yövuoron jälkeen aamulla lähdin pikku kävelelylle koirien kanssa ja eipä olisi kannattanut lähteä.. Martta hepuloi jotakin itsekseen, juoksee takaapäin suoraan kävelevän pilkullisen jalkoihin ja kompuroi nenilleen vinkaisen pienesti. Sitten se jatkaa tyytyväisenä matkaansa ontuen oikeaa etujalkaansa. Kotona tutkin ja taivuttelen jalan ja ainut paikka mitä aristaa on uloimman varpaan kärki. Soitanpa vielä Heidinkin ihmettelemään jalkaa. Saman kohdan löytää Heidikin. Saadaan aika Kivuttomalle kahdeksi.

Sielläpä Martta tutkitaan ja röntgenkuvataan käpälät. Ja murtunuthan se varvas hitto on :/ Murtuma on vitosvarpaan keskimmäisessä varvasluussa. Murtuma on siisti ja hyväasentoinen, ei dislokoitunut, eikä yllä nivelrakoon tai kasvulinjoihin, huh. Martta sai oikeaan etujalkaansa täyspitkän lastan, joka ei ihan kestänyt paikoillaan... Uusi yritys ja saatiin pysymään. Sit kipulääkepiikki nahkaan ja kotiin. Kolme viikkoa mahdollisimman rauhassa (jopa häkkilevossa!) ja sit kontrollikuviin.

Murtuma kuvassa oikealla uloimmassa varpaassa

Varpaan pitäisi parantua täysin ja pennuilla paranevat vielä kovin nopeasti. En ole oikeastaan varpaasta yhtään huolissaan, vaan lähinnä tuo liikkumisen rajoittaminen ketuttaa. Ei ole muuten ihan helppoa pitää 10-viikkoinen pentu liikkumatta. Onnistuuhan se silloin kun se nukkuu ;)

Martta oli eläinlääkärissä oikein reipas. Ainoastaan kiinni pitäminen ja se, että Martta ei saa kävellä ihan ite, kiukutti isosti :) Kuvat ja koko touhu onnistuivat ilman rauhoitusta! Omasta mielestään Martta on täysin kunnossa, lasta ei haittaa menoa mitenkään, pönttö päässäkin on ihan jees. Kipulääkkeet ovat myös tosi hyviä.. Ihan ja kaikkein pahinta Martasta on häkkiin laittaminen ja se kun kielletään roikkumasta dalmatialaisessa ;) Huuto on hirveä, kun Martta tajuaa et se ei pääsekään lenkille. Pieni pentu kun haluaisi ihan joka paikkaan ja kokoajan. Näistä tulee pitkät kolme viikkoa..

Pakko keksiä jotain puuhaa pennulle, koska fyysinen liikunta on nyt minimissä. Eilen Martta pääsi turistiksi Helmin aksakoulutukseen, tänään käytiin parissa eläinkaupassa ja ihmettelemässä Tokmannin parkkipaikan vilinää. Tai eipä Martta edelleenkään mitään ihmettele :) Todella reipas on joka paikassa. Eläinkaupassa Martta räjäytti koko leluhyllyn ja juoksi pitkin kauppaa valitsemansa lelu suussaan ja pärisi onnellisena. Pakkohan se lelu oli ostaa ;) Aksahallilla on Martasta hirveen kivaa, tarjoaa kokoajan istumista, koska muuta se ei vielä osaa. Innokkaasti leikkisi myös, kun ei ollut lelua niin käsivarsikin käy.. Radalla juoksevat koirat saavat  Martan kiihtymään ja sehän kannustaa kavereita räksyttämällä todella kuuluvasti :D

Helmi kävi eilen Elina Kaleniuksen treenissä. Rata oli vaikea ja täynnä aikamoisia ansapaikkoja. Tehtiin kahdessa osassa. Eka pätkä oli jäätävää räpellystä, mutta toisella onnistuttiin :) Ollaan vedetty paremminkin, mutta silti ihan hyvä fiilis jäi.

Hylje ja norppa

Huh hellettä. Kyllä on koirille (ja itselle..) liian kuuma. Kovin ihmeellistä ei ole pystynyt pikku kävelyjen ja kotona makoilun lisäksi tekemään. Mutta uimassa ollaan käyty :) Ja Marttakin ui jo! Helmi on tänä kesänä innostunut oikeasti uimisesta vedessä läträämisen lisäksi. Kumma homma, että täpläkoira, joka ei ole kovin innokas noutamaan minulle mitään, hakee vedestä lelua ihan onnellisena ja loputtoman monta kertaa :D

Hylje..                    Kuva: Heidi Utriainen

... ja norppa :D Kuva: Milena Nevanto

Martta on edelleenkin ollut reipas pupi ja suhtautunut avoimesti kaikkiin uusiin juttuihin. Helmi on toiminut ahkerasti leikkitätinä ja söivätpä tuossa tänään samaa putkiluutakin (!), toinen toisesta päästä.. Helmi on ollut vähän liian tossu sen kanssa, saisi sanoa joskus vähän isommin. Martalla tuntuisi olevan kohtalaisen iso ego nimittäin..

Ruoka maistuu Martalle ja se leikkii kiihkeästi, lelusta ( tai millon mistäkin :D) irroittaminen on taas hirmu vaikeaa.. Hanakasti se yrittää roikkui milloin kengässä, hihnassa, verhossa tai ihan paljas pohjekin käy :D Kahdesti Martta on tutustunut jo aksahalliinkin, tehnyt pari putkea ja käppäillyt vähän kontaktipinnalla. Ja hurjan hienosti meni!

Helmi on uimisen ja pennun hampaiden väistelyn lisäksi tehnyt vähäsen pihatokoja. Seuraamisen kontakti liikkeellelähdössä on parantunut. Ja hitsit miten hienoja noutojen osasia se on nyt väläyttänyt! Tekipä yhden noudon ihan liikkeenomaisena ja palautti reippaalla laukalla, jes.

Ainiin. Ja tärkein asia siis. Jatkossa meidän treenit päivittyy treeniblogin puolella, joka löytyy osoitteesta helmijamartta.blogspot.com . Kutsun lähetän tutuille kenen sähköpostin löydän. Tähän postaukseen tai mun säpöön katrimarita@gmail.com voi ilmoittaa, niin lähetän kutsun niille, ketkä haluaa.

Kuva: Heidi Utriainen

Kuva: Milena Nevanto

Pieni musta riiviö

Ei ole pilkku enää pieni ja nyt sillä on kaverikin. Siispä piti vaihtaa blogin nimeä. Uusi hieno bannerikuva on Heidin käsialaa. Tarkoitus olisi jatkossa alkaa kirjoittelemaan treenejä treeniblogin puolelle.

Tiistaina meille kotiutui sitten pikkuinen Martta, viralliselta nimeltään Tottakai Uniikki Olen. Tarkempia tietoja Martasta sen omalla sivulla.

Hyvin on sujunut Martan kotiutuminen meille. Helmi otti sen hyvin vastaan, sillä on kyllä lehmänhermot ;) Sievästi se jo yrittää pentua leikittää, antaa yllättävän paljon pennun roikkua itsessään.. Mutta omista eväistään se pitää kyllä hyvin huolen, aika äkkiä palaa pennun iso ego maan pinnalle, jos yrittää käydä dalmaatin kupilla..

Martta on tasapainoisen ja reippaan oloinen pentu. Juuri mikään sitä ei ole pelottanut vielä. Tutut ihmiset on ihania, mutta vieraista ei ole kovin kiinnostunut, olematta yhtään arka kuitenkaan. Menee siis morjenstamaan ja jatkaa pian puuhiaan. Minua se jo seurailee tiiviisti, ulkona varsinkin kulkee ihan jalkojen juuressa kokoajan. Martta suhtautuu ympäristöön tosi reippaasti tai suorastaan välinpitämättösti ;) Pienillä lenkeillä se kävelee häntä pystyssä, eikä jumita ollenkaan.

Leluista Martta kiihtyy nopeasti, huvittavan kuuloisesti pärisee leikkiessään :D Tulee mieleen mummikoira Elsa. Ruoka kelpaa myös mainiosti. Pentuhepuleissaan se on ihan hirvee ;) Roikkuu hampaillaan joka paikassa, haukkuu ja murisee.. Muutenkin se aika topakasti ilmaisee jos joku homma ei miellytä (kuten portin taakse laittaminen.. ) tai on muuten vaan tylsää. Se päästää rasittavaa käkättävää ääntä ja on siinä muuten aika sinnikäs. On se piippailu onneksi selvästi jo vähentynty tulopäivästä :) Saa nähdä millainen neiti siitä kasvaa!

Kuva Heidi Utriainen

No sit Helmin treeneihin. Viime päivityksen jälkeen ollaan tokoiltu pari kertaa ja aksailtu yksien ohjattujen treenien verran.

Tokoissa ollaan tehty seuraamisen aloituksia, jotka ovat olleet nyt huonoja. Helmi tiputtaa kontaktin aina liikkeelle lähtiessä. Jonkin verran ovat parantuneet. Sit ollaan tehty luoksaria eri variaatioilla. Lähinnä ollaan keskitytty sivulletuloihin, alkavat toimia kivasti. Vauhti luoksetulossa jäätävän hyvä, olen tyytyväinen! Paikkamakuut on ollut varmoja, keskitty ja ei haistele. Ennenkaikkea se pysyy ja voin jopa sanoa, että alan itsekin uskoa niin ;) Sit hei, tänään Helmin vauhtinouto oli hieno! Palautukset lyhyeltä matkalta olivat nekin ihan ok. Jäävien erotteluissa ei ongelmia, yhtään virhettä en ole saanut nyt esille. Ehkäpä siis kokeeseen heinäkuussä. Hui. Jos vaan sais nyt kokeenomaisia treenejä ja palkattomuutta treenattua. Ja pakka pysyis kasassa sinne asti :D

Keskiviikkona tehtiin tämmöistä rataa:

                                   

Uskomatonta, mutta  kontakti-putki erottelut onnistuivat hyvin! Vain yhden ainoan kerran sain täpläkoiran Aalle putken sijasta. Helmi liikkui minusta hyvin nyt myös käännösissä. Kepit haki hienosti ja puomi oli hyvä. Aan alastulo edelleen hiukan hidas. Kaikinpuolin hyvä fiilis jäi näistä treeneistä.