Me ollaan kolmosissa!

Itsenäisyyspäivä vietettiin minkäs muunkaan kuin agilityn parissa. Kakkosissa oli tuomarina Johanna Nyberg, aikas kivat radat oli, ei mitkään helpoimmat kakkosten radat kylläkään.

Eka radalla oli muutama vähän kinkkisempi kohta mm. välistäveto vähän jänskätti et onnistuuko. Keppikulma ei ollut myöskään helpoimmasta päästä. Heti radan alussa Helmi varastaa lähdöstä ja meinasin itse vähän jäätyä.. mietin et veisinkö jopa pois radalta vaan enpä sit vienyt :D Eipä ole vielä ennen varastanut, mutta tulipa sekin päivä.. treeneissä on kyllä joskus sikaillut. Tehtiin siis ihan kelpo nolla alun epävarmuudesta huolimatta :) ja täpläkoira teki myös ihan hyvät kontaktit, vaikkakin etsi namia alastulolta sekä keinulla, että puomilla :/ Huomaa siis että valmiilla etupalkalla on vaikutusta.. Aika riitti voitoon ja niinpä saatiin SERTi ja menolippu kolmosluokkaan, hui :D
Tässäpä videota: http://www.youtube.com/watch?v=517LJeqOpkI

Juostiin sitten nollakoirana myös toinen agirata, joka oli sujuvampaa menoa kuin eka rata. Yksi kielto tehtiin hypyltä, jossa minä ryssin viskileikkauksen. Muuten hieno rata, josta ei tietenkään ole videota..

Sit viime sunnuntaina kisailtiin ACElla kolmosissa, tuomarina ruotsalainen setä Jansson. Alunperin ajattelin et ei lähdetä kisaamaan, jos noustaan Joensuussa kolmosiin.. mut Heidi oli lähdössä Elsalla niin aattelin et käydään nyt kattoon, kuinka meille käy.. tietääpähän sit, mitä pitää treenata..  Ja treenattavaahan riittää :D Tuloksena tuplaHYL ja molemmat radat oli aikamoista säätämistä. Ei ihan pysynyt homma hanskassa ohjaajalla ja Helmikin oli tosi epävarman oloinen ja teki ihan kummallisia hyppyjen ohituksia, eikä muutenkaan oikeen tullut ohjauksiin normaalisti. Eka radalla puomi oli ihan tosi huono ja täplä meni siitä ehkä vähän epävarmaksi.. mutta toisaalta ohjasin itse aika huonosti ja löysästi. Osasyy ohjaajan jäätymiseen radalla oli se, etten meinannut enää varsinkaan virheen jälkeen muistaa et mihin seuraavaksi. Oli siellä pari hyvääkin kohtaa, vaikka hyllytettiin ties kuinka monesti :D Tässäpä nämä radat, voi ei... http://www.youtube.com/watch?v=vwSzKGEp9bY

Kyllä vaan kolmosen radat on jo aika vaikeita ja teknisiä. Mut hei! Alunperin minun tavoite agilityssa oli et kisataan joskus, sit asetin tavoitteen et yritän kisata dalmiksen kuninkuusluokkaan. Päätetään nyt siis et ensi vuonna tehdään kolmosista vaikkapa muutama nollakin, muuta ei uskalla luvata ;) Ihan heti ei ole kyllä kisojakaan ja Helmi saa narttuilla ihan rauhassa. Tekee nimittäin juoksua ja on siksikin vähän kuutamolla...

Ja pitkästä aikaa Martankin kuulumisia tänne julkiblogiin. Sehän on kasvanut, mutta vain ihan vähän ;)  Korkeutta kotimittauksin noin 44cm ja painoa vajaa 10kiloa, ikää tulee siisk kohta jo 8kk. Kaunis se on kuin mikä, ainakin minusta. Kevyt pikku kirppu, joka liikkuu kyllä tosi ketterästi ja elastisesti. Se on edelleen ihan hullu-Mape, räkyttävä ravunsyötti. Se kiihtyy ihan tappiinsa esimerkiksi uloslähtemisestä, käy kiinni lapasiin ja Helmiin.. Autosta rauhallisesti poistuminen ei onnistu oikeastaan mitenkään..  Se vahtii takapihaa, autoa ja oikeastaan etupihaakin karmealla sotahuudolla.. Osaa se olla kovin kiltti ja söpökin kyllä, viihtyy kainalossa ja on kovin otettu kaikesta huomiosta. Kotona se on puuhaillut kaikennäköistä omituista, kuten vienyt putkiluita vessanpönttöön ja piiloutunut milloin minnekin pieneen koloseen. Vähäsen se on ollut herkempi teinikoira, vieraat ihmiset ujostuttaa enemmän.

Ollaan käyty aksahommissa ehkä pari kertaa viikossa nyt viime aikoina. Ja asenne on edelleen huikea!  Ei kestä enää kettulelut Mapen raivoa. Nyt se onneksi enimmäkseen purkaa hulluuttaan leluihin, eikä minuun.. Ollaan tehty jo vähän ohjaustekniikkaharjoituksiakin, lähinnä valsseja ja takaakiertoja. Vauhtia riittää, käännöksissä jopa liikaakin.. Esteitä hakee hyvin, nyt ollaan tehty jo pikkurimoillakin. Vaikuttaisi hyppäävän luonnostaan aika näppärästi :) Alastulokontakteilla ollaan edetty jo siihen et minäkin liikun, hyvin etenee. Medirengasta Mape on tehnyt, jopa putken ja hypyn kauttakin jo. Keppejä ollaan tehty pari kertaa kujilla, joihin olisi tarkoitus ottaa myös ohjurit mukaan. Sit ollaan tehty hurjaa koko hallin mittaista irtoamissuoraa, jossa koiran pitää edetä liikkuvan ohjaajan ohi. Eipä ole Mapella ongelmia siinä, hienosti irtoilee!

Hyvä, huonompi ja ihan perseestä ;D

Viime lauantaina kisailtiin täplän kanssa Kuopiossa Hukka-Putkella, matkaseurana Noora ja Pinna. Rauno Virran radat oli ihan kivoja ja todellakin tehtävissä.

Eka rata oli suoraviivainen hypäri, ei tarvinnut paljoa kääntyillä. Sehän sopii meille paremmin kuin hyvin :) Tehtiin nopea voittonolla, etenemä 4,71 m/s. Oli ehkä meidän paras kisarata tähän mennessä ja sitäpä ei tietenkään ole videolla :D Hypäriltä meillä jo LUVA onkin taskussa, mutta tottahan voittaminen on aina kivaa.

Toka rata oli vähän kinkkisempi agirata. Helmi tuntui jotenkin hitaalta (ja kyllä näyttääkin..) Muuten meno oli kohtalaista, mutta puomi oli luokattoman huono! Kaikenlisäksi Helmi ei kestänyt kontaktilla, vaan lähti haistelemaan jotain, höh. Radan jälkeen kuulin et joku koira oli ykkösissä ottanut ja pissinyt juurikin siihen kohtaan.. Hyllytettiin vähän hassusti; en ottanut koiraa kunnolla mukaan ohjaukseen ja pilkullinen karkasi takaisin Aalle. Tässäpä videota, kiitos Nooralle kuvauksesta: http://www.youtube.com/watch?v=AQAmrzPMyzI&feature=c4-overview&list=UU1wV-wWiT698xK9yjejNJag

Viimeinen rata oli meiltä ihan pohjanoteeraus. Helmi oli jotenkin tosi tahmea ja kummallinen. Tuli mm. kääntyi mutkaputkessa ja tuli takaisin ? Sekä puomi, että keinu tosi hitaat, mutta teki kuitenkin.. Ohjauksiin tuli hitaasti ja plaah.. Tästäkin olisi video, mutta nyt sen verran sensuuria, että en sitä jaa. Vetämättömän fiilis välittyy tarpeeksi jo edelliseltäkin videolta.

Helmi selvästi varoi liukasta tekonurmea käännöksissä ja menikö siitä epävarmaksi, vai mikä lie ollut? Vai oliko vain väsynyt. Ei todellakaan ollut oma itsensä kahdella vikalla radalla. Paljon on muutenkin treenattavaa kohti kolmosia. Mutta mikä positiivista, ei tehty yhtään keppivirhettä taaskaan, JES :) Häntä siis pystyyn taas.

Kisat ACElla

Sunnuntaina ajeltiin Kuopioon ,tai tarkemmin Kurkimäkeen, kisailemaan ACElle. Tuomarina oli Mika Moilanen.

Eka kakkosten agirata oli helppo, ei mitään kummempia kikkailuja. Ja SERTi ja siirto kolmosiin oli enemmän kuin lähellä.. muuten oikein hyvä rata meiltä, mutta vika rima alas. Hyppy oli tosi lähellä seinää ja kehuin vielä tapani mukaan viimeisen riman päällä. Aika olisi ollut hyvä ja nollalla ois sijoituttu toisiksi..

Hyppyrata oli huomattavasti vaikeampi valssihässäkkä. Minä en vaan osaa tehdä niin montaa valssia peräkkäin.. hävitän sekä suunnan, että koiran, täplä parka.. jo kolmoshypyllä käännös valuu tosi pitkäksi ja vitoshypyllä en ohjannut oikeastaan ollenkaan :D Ajoitus ja rytmitys totaalisen pielessä. Mutta vaikea keppikulma ja persjättö keppien jälkeen onnistuivat ja loppusuora oli hauska.  Aikamoista tötöilyä ohjaajalta muuten..

Viimeinen agirata ei ollut juurikaan helpompi, teemana selvästikin edelleen ne valssit.. nyt valssit onnistui paremmin, mutta itse sössin takaaleikkaukset aika tyylillä :D Alussa kävi ihmeellinen juttu, Helmi tuli ohi eka hypystä, hyppäsi vaan siivekkeen yli?! Se ehkä vei viimeisenkin terän omasta ohjauksestani.. mutta kontaktit olivat hyvät ja kepit onnistui :)

Koira kulki siis hienosti, minä en. Rasti seinään, kepit onnistui joka radalla!! ACEn pohja sopii hyvin täpläkoiralle, on pitävä ja Helmi kulkee lujaa. Kontakteista olen myös iloinen. Jatketaan siis harjoituksia.

Martta 6kk ja Täplän MH luonnekuvaus

Kuva: Heidi U.

Viime viikon lauantaina Helmi käväisi MH- luonnekuvauksessa, tuomareina toimivat Jorma Kerkkä ja Marina Bast.

Helmin mielestä koko testi oli siistiä ja se todellakin kuvitteli olevansa hakutreeneissä :D Kävi jatkuvasti tarkistelemassa toimihenkilöitä ja yhtä kyykyssä olevaa ilmaisikin aika pitkään.. Minkäänlaista painetta se ei ottanut koko testin aikana mistään! Oli reippaampi, mitä olisin luullut. Ja koiran vilkkaus ja uteliaisuus tuli kyllä hyvin esille :)

Tässäpä osa-alueet ja selitykset:

1 KONTAKTI   Tervehtiminen   - ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
                           Yhteistyö           - lähtee mukaan haluttomasti
                           Käsittely            - hyväksyy käsittelyn

Helmi moikkasi toiminnanohajaajatätiä iloisesti, mutta mukaan ei olisi halunnut lähteä, vaan kiskoi minun luo. Käsittelyn ajan seisoi paikoillaan nätisti.

2 LEIKKI  Leikkihalu                      - Leikkii, aktiivisuus lisääntyy/vähenee  
                  Tarttuminen                    - Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
                  Puruote ja taisteluhalu    - Ei tartu esineeseen

Helmi yritti tarttua sekä minun että TO:n heiluuttelemaan leluun ja seurasi kun sitä heiteltiin. Kun lelu heitettiin maahan, tarttui heti ja rallatteli metsään lelun kanssa ja jätti sen sinne. Kun täti yritti leikittää Helmiä, sitä ei moinen lelun heiluttelu enää kiinnostanut vaan lähti tsekkailemaan, mitä lähimetsästä löytyy.. Minun kanssa olisi lelulla kyllä mielellään leikkinyt.

3 TAKAA-AJO 1. kerta        - aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti,pysähtyy saalille
   TARTTUMINEN 1. kerta  - ei tartu, nuuskii saalista
   TAKAA-AJO 2. kerta        - aloittaa etenemisen hitaasti, lisää vauhtia, seuraa koko matkan
   TARTTUMINEN 2. kerta  - ei kiinnostu saaliista

Tämä oli Helmistä aika siistiä. Lähti vieheelle lujaa ja sen pysähdyttyä haisteli sen nopeasti. Minusta lähti yhtä reippaasti molemmilla kerroilla kylläkin.

4 AKTIVITEETTITASO      -Tarkkailevainen, enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja.

Alkuun täplä piippasi hetken, odotti selvästi jotain tapahtuvan. sitten se nuuskutteli ja käppäili minun ympärillä ja lopulta kävi istumaan.

5 ETÄLEIKKI  Kiinnostus            - kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
   ETÄLEIKKI  Uhka/Aggressio   - ei osoita uhkauseleitä
   ETÄLEIKKI  Uteliaisuus           - saapuu avustajan luo viiveellä
   ETÄLEIKKI  Leikkihalu            - ei leiki, osoittaa kiinnostusta
   ETÄLEIKKI  Yhteistyö              - ei osoita kiinnostusta

Tässä Helmi todellakin luuli, että tässä on nyt maalimies, joka menee metsään. Se tarkkaili lakana päällä liikkuvaa tyyppiä, joka siirtyi piiloon. Kun koira päästettiin irti, Helmi juoksi toimihenkilön luo ja lähti rallittamaan omiaan (etsimään uutta maalimiestä..), koska palkkaa ei herunut :D Varsinaisesta etäleikistä ei ollut kiinnostunut, katseli pari kertaa, että mitäs se täti huutelee siellä..

6 YLLÄTYS  Pelko                              - väistää kääntämättä katsettaan
   YLLÄTYS  Puolustus/Aggressio      - ei osoita uhkauseleitä
   YLLÄTYS  Uteliaisuus                     - Menee haalarin luo kun ohjaaja houkuttelee koiraa
   YLLÄTYS  Jäljellejäävä pelko         - Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
   YLLÄTYS  jäljellejäävä kiinnostus  - pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria kahdesti

Tässä Helmi hätkähtää haalaria ja taisi pikkuisen haukahtaa.. sittenpä se lähtee ilmaisemaan kyykyssä olevaa maalimiestä koko sen ikuisuudelta tuntuvan ajan, mitä minä seison haalarin edessä. Joudui siis kutsumaan Helmin tsekaamaan haalarin, siksi että se oli jo selvittänyt hommana ja lähti jo muihin puuhiin, se ei todellakaan enää pelännyt haalaria :D Mutta hienon ja kuuluvan haukkuilmaisun koira teki, harmi kun ei saanut palkkaa ;)

7 ÄÄNIHERKKYYS  Pelko                 -  väistää kääntämättä katsettaan     
  ÄÄNIHERKKYYS  Uteliaisuus         - menee räminälaitteen luo ilman apua
  ÄÄNIHERKKYYS  Jäljellejäävä pelko - ei minkäänlaista västämistä
  ÄÄNIHERKKYYS  Jäljellejäävä kiinnostus  - ei osoita kiinnostusta

Tää oli ihan pala kakkua. Helmi vaan kääntyi heti räminää kohti ja meni katsomaan itse. Senpä jälkeen laite ei kiinnostanutkaan yhtään.

8 AAVEET Puolustus/Aggressio  -osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä
   AAVEET Tarkkaavaisuus        - Tarkkailee aaveita, kumpaakin puolet ajasta tai kokoajan toista
   AAVEET  Pelko                      -on ohjaajan edessä tai sivulla
   AAVEET  Uteliaisuus             - menee katsomaan kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa
   AAVEET  Kontaktinotto aaveeseen  -Ottaa itse kontaktia avustajaan

Helmi tarkkaili alusta asti oikealta lähestyvää aavetta ja alkoi melkein heti sen liikuessa haukkumaan ja pysyi kokoajan hihna kireällä kohti aavetta minun edessä. Helmin puolustus ei ollut kovinkaan uskottavaa, koska se heilutti samalla häntää kokoajan :D oli sillä kyllä karvat pystyssä selästä, eli kyllä se oli vähän epävarmakin. Lopussa taisi haukkua vuorotellen molempia aaveita. Kun koira pääsi irti se kävi äkkiä itse tarkastamassa oikeanpuoleisen aaveen ja häipyi sitten omiin puuhiinsa eli juoksentelemaan ympäröivään metsään..

9 LEIKKI2 Leikkihaku    -Ei leiki
   LEIKKI2 Tarttuminen   - ei tartu esineeseen

Tässä Helmi oli kiinnostuneempi metsään kävelevästä setästä.. minun kanssa leikki kyllä hyvin kun siihen lupa saatiin..

10 AMPUMINEN - kiinnostuu laukauksista, mutta palaa leikkiin passiivisuuteen

Helmi havaitsi nopeasti ja katsoi hetken laukauksen suuntaan, mutta tosiaan jatkoi nopeasti leikkiä.

Loppukommenteissa tuomari sanoi koiran olevan äärimmäisen vilkas, mutta ei hermostunut. Kehuivat koiran toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Se kyllä ratkaisi kaikki tilanteet itse ja mitään painetta se ei testistä ottanut :) Täpläkoiran häntä heilui ilosesti vielä testin jälkeenkin ja pussasipa se kommentteja antavaa tuomariakin vielä lähtijäisiksi <3

Mitään itselle hirveän yllättävää ei testissä tullut esille. Tiedän kyllä, että Helmillä on saalisviettiäkin, vaan se siltikin palkkautuu paremmin ruoalla. Olen aina itsekin pitänyt Helmiä reaktiivisena, mutta toimintakykyisenä koirana, joka palautuu "järkytyksistä" nopeasti. Terävyyttä siitä ei kyllä löydy, mutta osaa se näköjään itseään ja ehkä minuakin puolustaa. Ja vilkashan se on. Ihmisiä kohtaan se avoin ja luottavainen, hyväksyy vieraan käsittelyn ongelmitta. Ampumiseen reagoi juuri niinkuin arkielämässäkin, havaitsee ja jatkaa puuhiaan.

Eli siis MH on nyt täpläkoiran osalta suoritettu, pohdin jo veisinkö luonnetestiin ensi keväänä.

Tässä tuoreita kuvia hullu- Mapesta 6kk päivänään! Kaikki kuvat ottanut yllättäen Heidi Utriainen. Martta on hauska pieni kääpiö, joka muistattaa kovin isosisko Torvia. Se huutaa vahtiessaan kuin sumutorvi, pyörii paskassa ja kiihtyy samantyylisesti esimerkiksi uloslähtemisestä niin paljon, ettei vaan pysy karvoissaan. Se ei ole varsinaisen tuhma, hiukan kekseliäs vain ;) Se osaa sujuvasti murtautua ulos kevythäkistä, avaa kaikki raolleen jäävät laatikot ja kalastelee pöydän reunalta tavaroita käyttäen pikkukäpäliään apuna. Se rakastaa kaikkia koloja ja korkeita paikkoja, kuten pesukoneen rumpua tai sohvan selkänojaa.. Se varastelee suorastaan maanisesti kaikki sukat ja rintaliivit, sekä kiskoo kaapeista housut ja pupeltaa niistä taskut märiksi... puikkonokka sujahtaa myös huomaamatta ihmisten taskuihin ja syö kaikki namut :D Uhkaavasti Martta tavoittelee myös ovenkahvaa, johon ei ihan vielä yllä..

Treenatessa musta rääpäle on kovin tosissaan ja lujaahan se kyllä kulkee. Kääntyy ketterästi ja lukee hienosti luonnostaan ohjausta. Alustat tai korkeat paikat ei paljoa pelota. Häiriössäkin Martta keskittyy varsin hyvin olennaiseen, joskin maahan tippuneet namit supernenä löytää kyllä :D Putket on aksahommissa Mapen mielestäni niinkin kivoja, että niihin kannatta karata avustajan otteesta ja vähän päristäkin mennessään. Hyppyjä osaa jo hahmottaa hienosti. Alstulokontaktien opettelussa ollaan edetty myös hurjasti, se selvästikin kykenee myös ajattelutyöhön kaiken tohotuksen keskellä. On se aikamoinen hyrrä kyllä, pulassa olen vielä sen kanssa ;)

Ja ihan turhaan ei Mapea kääpiöksi kutsuta, se on aikas pieni ja kevyt tyttö. Painoa alle 9 kiloa ja korkeutta 41-42cm. Alan jo toivoa, josko se jäisi vaikka mediksi.. Saa nähdä.

Eipä olisi voinut paljon paremmin mennä!

Eilen kisailtiin Joensuussa omalla hallilla. Helmillä menin kaksi kakkosten agirataa ja Heidin ollessa Ranskan reissussa lainasin Elsapyrriä parille kolmosten radalle. Tuomarina oli Anne Savioja.

                     

Eka kakkosten rata oli mukavan tuntuinen, ohjaukset oli helppo valita ja ne osoittautuivat ihan oikeiksi. Keppikulma oli aika haastava, varsinkin Helmille, jolle keppien hakeminen ei ole tosiaankaan sitä vahvinta aluetta. Heti kakkoshypyllä Helmi kaarrattaa ensin melko kauas, katseli varmaan linjalla kauempana olevaa Aa-estettä. Sain kuitenkin kalasteltua koiran mukaan.. Keinu oli taas varovainen, mutta on ollut hitaampikin pahimmillaan. Aan alastulo ei myöskään parasta Helmiä. Keppien aloituksessa autoin aika paljon täplää ja löytyihän ne sieltä. Puomi ihan ok. Tuloksena nolla, sijoituksella 2/13, meidän toinen LUVA kakkosista :) Tässäpä videota: http://www.youtube.com/watch?v=4ebjaXttqfc

                    

Toinen agirata oli minusta selvästi vaikeampi. Alun puomi-putki erottelu onnistui hyvin, ei yhtään yrittänyt täpläkoira bongata puomia. 3-7 esteet ok, Aan alastulo vähän hidas edelleen. 8-10 väliin olen tyytyväinen, vaikkakin Helmi kaarratti vähäsen, mutta vauhti pysyi hyvin :) Sit arvatenkin tehtiin virhe kepeillä.. Päästin Helmin edelle 11 hypyllä ja käskytin kepeille.. aloitti oikein mutta jätti yhden välin pujottelematta. Tämä ei ollut yllätys, jos minä olen keppien oikealla puolella, Helmi aloittaa kepit tosi epävarmasti. Jouduin korjaamaan kkahdesti, kunnes päästiin jatkamaan. Keinu ihan ok, puomi ihan hyvä. takaakierto-päällejuoksu hypylle 17 hyvä :) Lennossa pätin kokeilla viskileikkausta hypylle 19, sekin onnistui, vaikkakin kaarros oli pitkä. Tämä rata oli meiltä jotenkin sujuvaampaa menoa kuin edeltävä nollarata, keppivirheestä huolimatta :) Tässä video (Lumia ei oikein tarkenna..) : https://www.youtube.com/watch?v=H9vgOw0vNJ4

Olen kyllä tosi tyytyväinen pilkulliseen, oma ohjaukskin pysyi kasassa. Jostain syystä Helmi on usein  paremmassa vauhdissa tokalla/kolmannella radalla. Jatkossa treenaillaan siis edelleen keppejä, ne on meidän ehdoton kompastuskivi. Kontaktien alastuloja haluaisin nopeammiksi, koska parhaimmillaan Helmi tekee tosi nopeat kontaktit. Muuten meno on aika varmaa, rimat pysyy ylhäällä ja koira menee juuri sinne minne pitää <3

Sit olikin vuorossa pari kolmosten rataa Elsan kanssa. Nämä jännitti selvästi enemmän ;) Koira kyllä osaa hommansa, mutta itselle jo kolmosen radan muistaminen tuntui aluksi vaikealta..

                   

Elsa pysyi hyvin lähdössä, kakkoshypylle tein takaakierto-persjätön. 4-8 sujui minusta hyvin ihan perusohjauksella. Ysille tein valssin, josta Elsa haki sujuvasti pimeän putken. Keppien umpikulmassa ei ollut ongelmaa, hienosti Elsa haki ne :) Maltoin itse tulla keppien vierellä loppuun. Pussista arvasin et koira kääntyy aika voimakkaasti kohti ohjaajaa (heidin opit mennyt perille ;D), joten kävin ihan kunnolla ohjaamassa hypyn ennen puomia. Puomilla tulikin aika kiire, et kerkee ohjaamaan alasmenolle :D mut kerkesin. Tuloksena nollavoitto!! Olin kovin iloinen jo nollasta, mutta että vieläpä nopein :) Tässä video: https://www.youtube.com/watch?v=fkLGn5a2FDY

                    

Hyppyrata oli oikeasti tosi vaikean näköinen. Itsellä alkoi jo väsy painamaan, kun hallilla oli tosiaan vierähtänyt jo varmaan 8 tuntia.. Sain kuitenkin tsempattua itseni oikeaan fiilikseen. JA uskomattonta, mutta totta minun ohjaus pysyi kasassa ja vetäistiin nolla tältäkin radalta! Tuloksena nollavoitto ja SERT-H !!  Ilman mitään spekulointia, tässä video: http://www.youtube.com/watch?v=phF_XVywoow

Elsaa on kyllä huippua ohjata. Itse ohjaan sitä jotenkin rauhallisemmin kuin Helmiä. Se Johtuu todennäköisesti siitä, että tietää, että koira suorittaa esteet itsenäisesti ja voi tosiaan keskittyä ohjaamiseen. Sinänsä Elsan ohjaaminen on kuin Helmiä ohjaisi, on se tosin nopeampi. Samat ohjauskuvioit toimivat ihan hyvin. Johtuneeko siitä kenties, että Heidi on itse koiransa kouluttanut ja alusta  lähtien olen itse agilitya harrastanut Heidin kanssa ja Heidin kouluttamassa ryhmässä ;D Mitään en Elsan radoilta korjaisi, tein juuri niin hyvin kuin osasin ja koira teki parhaansa. Se riitti näköjään nyt tällä kertaa näinkin pitkälle!

Huikeen hyvin!

Viime sunnuntaina kisailtiin täpläkoiran kanssa Varkaudessa, matkaseurana olivat Virve ja Watti. Eikä ollut mikään turha reissu ;) Tuomarina oli Elina Hannikainen.

Aloitettiin ykkösten agiradalla, joka oli minusta aika sujuva ja helppo, ainoastaan kepeille vientiä piti pohdiskella vähäsen. Ohjasin aikalailla perusohjauksella, mitään kummempia kikkailuja ei tarvittu. Kaikki kontaktit ja muut erikoisesteet oli radalla (pussi, muuri, pituus ja rengas..). Helmi teki nyt hyvät kontaktit, tuli reippaasi, eikä himmaillut keinulla :) Kepeillä ei myöskään ongelmia. Tuloksena  nollavoitto ja SERT.. ja eikun odottelemaan kakkosia! Aika oli jotain -14, etenemä 3,99m/s.

Pitkältä tuntui aika odotella kakkosten alkamista ja piti ihan tsempata itsensä uudelleen kisafiilikseen. Helmiä ei odottelu haitannut ollenkaan, hirveellä höyryllä kiskoi kohti kenttää :D Hyppyrata oli aikas kiva, kunnon alku- ja loppusuora, yksi vaikea putkeen vienti ohi ansahypyn ja semmonen useamman hypyn pyörityshässäkkä. Kepit oli umpikulmasta okserin jälkeen ja loppuivat "tyhjään". Ja Tämä oli meiltä aivan superhyvä rata!! Mitään en korjaisi. Tuloksena nollavoitto ja eka LUVA kakkosista :) Helmi kulki oikeesti lujaa, etenemä oli jotain 4,7m/s.

Ei voi olla kuin tosi tyytyväinen, jäätävän hyvät radat meiltä. Tuomari kehui dalmaatia elastiseksi ja menoa niin helpon näköiseksi, mitään ylimääräistä se ei radalla tee, kääntyy ja etenee hyvin. Ja oikeassahan se onkin, sellainen se pilkullinen on <3 Sen kanssa on kyllä kiva kisata. Seuraavat kisat ovatkin jo ensi lauantaina..

Martta on puuhaillut vähän kaikennäköistä. Uskallan nyt sanoa et käpälä on täysin kunnossa, aivan normaalisti ilman mitään ontumisia on kulkenut jo useamman viikon, huh. Kovin se on kääpiö, korkeutta ehkä 41cm ja painoa ehkä 9 kiloa (?). Rakenteeltaan on tosi kevyt, pää ei ole paljoa tennispalloa suurempi ja jalat on tosi pitkät. Tikkujalka :D Mutta nätti se on, ainakin minusta.

Ollaan tehty vähän jälkeä, joka onnistuu tosi tarkasti ja häntä heiluen niin vimmatusti.
Pentuaksaillaan pari-kolme kertaa viikossa ja asenne on edelleen niin kohdallaan! Aksa on Martasta hurjan siistiä ja se palkkautuu hyvin lelulla ja namitkin kelpaa mainiosti. Hyvin se kestää kyllä häiriöitä, toiset koirat ja äänet viereisellä kentällä ei vaikuta keskittymiseen oikeastaan mitenkään! Ollaan tehty ihan yksinkertaisia putki-hyppy harjoituksia, joissa jo vähän ohjauksiakin mukana. Hienosti etenee :) Osaa jo hakeutua kontaktin alastulolle 2on2offiin itsenäisesti, aika etevä. Tää oli helppo opettaa Martalle. Keinun paukuttelu ja liike ei haittaa Marttaa yhtään, sekin on vaan tosi siistiä ;D Ainoana haasteena on tähän mennessä ollut minun vaatteissa roikkuminen, kiihtyy niin kovasti ja palkkaisi itsensä mielellään hihaan..
Kotona ollaan vähän laiskasti jaksettu tehdä mitään. Vähän olen naksutellut istumisia, maahanmenoja ja perusasentoja. Myös kapulan pitämistä ollaan vähän tehty.

Minä niin tykkään minun koirista

Blogi ei ole päivittynyt, koska mitään kummallista ei ole sessejen kanssa tehty. Helmille tehtiin anaalirauhastenpoistoleikkaus kolmisen viikkoa sitten ja hitto, että oli muuten koira kipeä leikkauksen jälkeiset viisi päivää! :( Ihan pahaa teki katsoa. Tottahan sillä oli vahvat kipulääkkeet ja osa piippaamisesta johtui todennäköisesti niistäkin.. ja kaulurin kanssa törmäily stressasi neiti Herkkää vielä lisää... Mutta uskomattoman hienosti se antaa itseään hoitaa! Viikon päästä leikkauksesta tikit repesivät auki ja niitä ommeltiin uudestaan paikallispuudutuksessa (joka tarkoittaa siis noin kymmentä neulanpistoa leikkausalueelle...). Pilkkua pelotti ja siihen sattui niin pirusti, mutta paikallaan se pysyi.. ja heilutti vielä häntäänsä tohtorille kun homma oli tehty :) No parasta on kuitenkin se, että itse leikkaus meni hyvin ja nyt Helmi on kunnossa... peräpää pelittää, häntä on pystyssä ja koira on rasittava toheltava itsensä <3 Ja nyt ei hanuriin koske enää.

Martan pikkukäpälä on kuntoutunut tosi hienosti. Jopa itsekkin joskus joudun miettimään, että kumpikohan käpälä se rikki olikaan? Nyt Martta liikkuu puhtaasti joka askellajissa. Rasituksen jälkeen käpälä vielä vähän kipeytyy ja pentu keventää sitä. Mutta eiköhän siitä vielä ihan kelpo jalka tule. Ollaan nyt aloitettu lenkkeily pikkuhiljaa matkoja pidentäen ja Martta on muutenkin päässyt vähän laajemmin tutustumaan suureen maailmaan. Vähän se mörköilee nyt joitain yksittäisiä ihmisiä ja availee äänijänteitään herkemmin mm. toisille koirille. Mutta kokonaisuudessaan se on pirun reipas pieni rääpäle. Jalat on kasvanut hurjasti (varsinkin takajalat :D) ja se näyttää ihan kojootinpoikaselta hapsottavassa ja nuhjuisessa pentuturkissaan.

Pieni koira suurissa valjaissa. Kuva: Heidi Utriainen

Martta on päässyt mukaan tokotreeneihin ja hallille pariin kertaan. Sillä on kyllä mahtava asenne ja varsinkin putkeen juokseminen (tai juokseminen ylipäätään :D) on niin siistiä! Se on jotenkin liikuttavan tosissaan. Ainiin, oltiinhan me myös turistina  Kiteellä aksaleirillä viime viikonloppuna. Martta on kyllä maailman lunkein reissukaveri!

Helmi on päässyt nyt tällä viikolla pariin kertaan treenailemaan ja se on nyt niin aksakunnossa! Tauko tekee tosiaan terää ja kepitkin on opittu sen aikana ;)

Nyt täytyy todeta, että arki on ihan juhlaa. Ei ole yhtään ikävä sairastuvalle..