Eipä olisi voinut paljon paremmin mennä!

Eilen kisailtiin Joensuussa omalla hallilla. Helmillä menin kaksi kakkosten agirataa ja Heidin ollessa Ranskan reissussa lainasin Elsapyrriä parille kolmosten radalle. Tuomarina oli Anne Savioja.

                     

Eka kakkosten rata oli mukavan tuntuinen, ohjaukset oli helppo valita ja ne osoittautuivat ihan oikeiksi. Keppikulma oli aika haastava, varsinkin Helmille, jolle keppien hakeminen ei ole tosiaankaan sitä vahvinta aluetta. Heti kakkoshypyllä Helmi kaarrattaa ensin melko kauas, katseli varmaan linjalla kauempana olevaa Aa-estettä. Sain kuitenkin kalasteltua koiran mukaan.. Keinu oli taas varovainen, mutta on ollut hitaampikin pahimmillaan. Aan alastulo ei myöskään parasta Helmiä. Keppien aloituksessa autoin aika paljon täplää ja löytyihän ne sieltä. Puomi ihan ok. Tuloksena nolla, sijoituksella 2/13, meidän toinen LUVA kakkosista :) Tässäpä videota: http://www.youtube.com/watch?v=4ebjaXttqfc

                    

Toinen agirata oli minusta selvästi vaikeampi. Alun puomi-putki erottelu onnistui hyvin, ei yhtään yrittänyt täpläkoira bongata puomia. 3-7 esteet ok, Aan alastulo vähän hidas edelleen. 8-10 väliin olen tyytyväinen, vaikkakin Helmi kaarratti vähäsen, mutta vauhti pysyi hyvin :) Sit arvatenkin tehtiin virhe kepeillä.. Päästin Helmin edelle 11 hypyllä ja käskytin kepeille.. aloitti oikein mutta jätti yhden välin pujottelematta. Tämä ei ollut yllätys, jos minä olen keppien oikealla puolella, Helmi aloittaa kepit tosi epävarmasti. Jouduin korjaamaan kkahdesti, kunnes päästiin jatkamaan. Keinu ihan ok, puomi ihan hyvä. takaakierto-päällejuoksu hypylle 17 hyvä :) Lennossa pätin kokeilla viskileikkausta hypylle 19, sekin onnistui, vaikkakin kaarros oli pitkä. Tämä rata oli meiltä jotenkin sujuvaampaa menoa kuin edeltävä nollarata, keppivirheestä huolimatta :) Tässä video (Lumia ei oikein tarkenna..) : https://www.youtube.com/watch?v=H9vgOw0vNJ4

Olen kyllä tosi tyytyväinen pilkulliseen, oma ohjaukskin pysyi kasassa. Jostain syystä Helmi on usein  paremmassa vauhdissa tokalla/kolmannella radalla. Jatkossa treenaillaan siis edelleen keppejä, ne on meidän ehdoton kompastuskivi. Kontaktien alastuloja haluaisin nopeammiksi, koska parhaimmillaan Helmi tekee tosi nopeat kontaktit. Muuten meno on aika varmaa, rimat pysyy ylhäällä ja koira menee juuri sinne minne pitää <3

Sit olikin vuorossa pari kolmosten rataa Elsan kanssa. Nämä jännitti selvästi enemmän ;) Koira kyllä osaa hommansa, mutta itselle jo kolmosen radan muistaminen tuntui aluksi vaikealta..

                   

Elsa pysyi hyvin lähdössä, kakkoshypylle tein takaakierto-persjätön. 4-8 sujui minusta hyvin ihan perusohjauksella. Ysille tein valssin, josta Elsa haki sujuvasti pimeän putken. Keppien umpikulmassa ei ollut ongelmaa, hienosti Elsa haki ne :) Maltoin itse tulla keppien vierellä loppuun. Pussista arvasin et koira kääntyy aika voimakkaasti kohti ohjaajaa (heidin opit mennyt perille ;D), joten kävin ihan kunnolla ohjaamassa hypyn ennen puomia. Puomilla tulikin aika kiire, et kerkee ohjaamaan alasmenolle :D mut kerkesin. Tuloksena nollavoitto!! Olin kovin iloinen jo nollasta, mutta että vieläpä nopein :) Tässä video: https://www.youtube.com/watch?v=fkLGn5a2FDY

                    

Hyppyrata oli oikeasti tosi vaikean näköinen. Itsellä alkoi jo väsy painamaan, kun hallilla oli tosiaan vierähtänyt jo varmaan 8 tuntia.. Sain kuitenkin tsempattua itseni oikeaan fiilikseen. JA uskomattonta, mutta totta minun ohjaus pysyi kasassa ja vetäistiin nolla tältäkin radalta! Tuloksena nollavoitto ja SERT-H !!  Ilman mitään spekulointia, tässä video: http://www.youtube.com/watch?v=phF_XVywoow

Elsaa on kyllä huippua ohjata. Itse ohjaan sitä jotenkin rauhallisemmin kuin Helmiä. Se Johtuu todennäköisesti siitä, että tietää, että koira suorittaa esteet itsenäisesti ja voi tosiaan keskittyä ohjaamiseen. Sinänsä Elsan ohjaaminen on kuin Helmiä ohjaisi, on se tosin nopeampi. Samat ohjauskuvioit toimivat ihan hyvin. Johtuneeko siitä kenties, että Heidi on itse koiransa kouluttanut ja alusta  lähtien olen itse agilitya harrastanut Heidin kanssa ja Heidin kouluttamassa ryhmässä ;D Mitään en Elsan radoilta korjaisi, tein juuri niin hyvin kuin osasin ja koira teki parhaansa. Se riitti näköjään nyt tällä kertaa näinkin pitkälle!

Huikeen hyvin!

Viime sunnuntaina kisailtiin täpläkoiran kanssa Varkaudessa, matkaseurana olivat Virve ja Watti. Eikä ollut mikään turha reissu ;) Tuomarina oli Elina Hannikainen.

Aloitettiin ykkösten agiradalla, joka oli minusta aika sujuva ja helppo, ainoastaan kepeille vientiä piti pohdiskella vähäsen. Ohjasin aikalailla perusohjauksella, mitään kummempia kikkailuja ei tarvittu. Kaikki kontaktit ja muut erikoisesteet oli radalla (pussi, muuri, pituus ja rengas..). Helmi teki nyt hyvät kontaktit, tuli reippaasi, eikä himmaillut keinulla :) Kepeillä ei myöskään ongelmia. Tuloksena  nollavoitto ja SERT.. ja eikun odottelemaan kakkosia! Aika oli jotain -14, etenemä 3,99m/s.

Pitkältä tuntui aika odotella kakkosten alkamista ja piti ihan tsempata itsensä uudelleen kisafiilikseen. Helmiä ei odottelu haitannut ollenkaan, hirveellä höyryllä kiskoi kohti kenttää :D Hyppyrata oli aikas kiva, kunnon alku- ja loppusuora, yksi vaikea putkeen vienti ohi ansahypyn ja semmonen useamman hypyn pyörityshässäkkä. Kepit oli umpikulmasta okserin jälkeen ja loppuivat "tyhjään". Ja Tämä oli meiltä aivan superhyvä rata!! Mitään en korjaisi. Tuloksena nollavoitto ja eka LUVA kakkosista :) Helmi kulki oikeesti lujaa, etenemä oli jotain 4,7m/s.

Ei voi olla kuin tosi tyytyväinen, jäätävän hyvät radat meiltä. Tuomari kehui dalmaatia elastiseksi ja menoa niin helpon näköiseksi, mitään ylimääräistä se ei radalla tee, kääntyy ja etenee hyvin. Ja oikeassahan se onkin, sellainen se pilkullinen on <3 Sen kanssa on kyllä kiva kisata. Seuraavat kisat ovatkin jo ensi lauantaina..

Martta on puuhaillut vähän kaikennäköistä. Uskallan nyt sanoa et käpälä on täysin kunnossa, aivan normaalisti ilman mitään ontumisia on kulkenut jo useamman viikon, huh. Kovin se on kääpiö, korkeutta ehkä 41cm ja painoa ehkä 9 kiloa (?). Rakenteeltaan on tosi kevyt, pää ei ole paljoa tennispalloa suurempi ja jalat on tosi pitkät. Tikkujalka :D Mutta nätti se on, ainakin minusta.

Ollaan tehty vähän jälkeä, joka onnistuu tosi tarkasti ja häntä heiluen niin vimmatusti.
Pentuaksaillaan pari-kolme kertaa viikossa ja asenne on edelleen niin kohdallaan! Aksa on Martasta hurjan siistiä ja se palkkautuu hyvin lelulla ja namitkin kelpaa mainiosti. Hyvin se kestää kyllä häiriöitä, toiset koirat ja äänet viereisellä kentällä ei vaikuta keskittymiseen oikeastaan mitenkään! Ollaan tehty ihan yksinkertaisia putki-hyppy harjoituksia, joissa jo vähän ohjauksiakin mukana. Hienosti etenee :) Osaa jo hakeutua kontaktin alastulolle 2on2offiin itsenäisesti, aika etevä. Tää oli helppo opettaa Martalle. Keinun paukuttelu ja liike ei haittaa Marttaa yhtään, sekin on vaan tosi siistiä ;D Ainoana haasteena on tähän mennessä ollut minun vaatteissa roikkuminen, kiihtyy niin kovasti ja palkkaisi itsensä mielellään hihaan..
Kotona ollaan vähän laiskasti jaksettu tehdä mitään. Vähän olen naksutellut istumisia, maahanmenoja ja perusasentoja. Myös kapulan pitämistä ollaan vähän tehty.

Minä niin tykkään minun koirista

Blogi ei ole päivittynyt, koska mitään kummallista ei ole sessejen kanssa tehty. Helmille tehtiin anaalirauhastenpoistoleikkaus kolmisen viikkoa sitten ja hitto, että oli muuten koira kipeä leikkauksen jälkeiset viisi päivää! :( Ihan pahaa teki katsoa. Tottahan sillä oli vahvat kipulääkkeet ja osa piippaamisesta johtui todennäköisesti niistäkin.. ja kaulurin kanssa törmäily stressasi neiti Herkkää vielä lisää... Mutta uskomattoman hienosti se antaa itseään hoitaa! Viikon päästä leikkauksesta tikit repesivät auki ja niitä ommeltiin uudestaan paikallispuudutuksessa (joka tarkoittaa siis noin kymmentä neulanpistoa leikkausalueelle...). Pilkkua pelotti ja siihen sattui niin pirusti, mutta paikallaan se pysyi.. ja heilutti vielä häntäänsä tohtorille kun homma oli tehty :) No parasta on kuitenkin se, että itse leikkaus meni hyvin ja nyt Helmi on kunnossa... peräpää pelittää, häntä on pystyssä ja koira on rasittava toheltava itsensä <3 Ja nyt ei hanuriin koske enää.

Martan pikkukäpälä on kuntoutunut tosi hienosti. Jopa itsekkin joskus joudun miettimään, että kumpikohan käpälä se rikki olikaan? Nyt Martta liikkuu puhtaasti joka askellajissa. Rasituksen jälkeen käpälä vielä vähän kipeytyy ja pentu keventää sitä. Mutta eiköhän siitä vielä ihan kelpo jalka tule. Ollaan nyt aloitettu lenkkeily pikkuhiljaa matkoja pidentäen ja Martta on muutenkin päässyt vähän laajemmin tutustumaan suureen maailmaan. Vähän se mörköilee nyt joitain yksittäisiä ihmisiä ja availee äänijänteitään herkemmin mm. toisille koirille. Mutta kokonaisuudessaan se on pirun reipas pieni rääpäle. Jalat on kasvanut hurjasti (varsinkin takajalat :D) ja se näyttää ihan kojootinpoikaselta hapsottavassa ja nuhjuisessa pentuturkissaan.

Pieni koira suurissa valjaissa. Kuva: Heidi Utriainen

Martta on päässyt mukaan tokotreeneihin ja hallille pariin kertaan. Sillä on kyllä mahtava asenne ja varsinkin putkeen juokseminen (tai juokseminen ylipäätään :D) on niin siistiä! Se on jotenkin liikuttavan tosissaan. Ainiin, oltiinhan me myös turistina  Kiteellä aksaleirillä viime viikonloppuna. Martta on kyllä maailman lunkein reissukaveri!

Helmi on päässyt nyt tällä viikolla pariin kertaan treenailemaan ja se on nyt niin aksakunnossa! Tauko tekee tosiaan terää ja kepitkin on opittu sen aikana ;)

Nyt täytyy todeta, että arki on ihan juhlaa. Ei ole yhtään ikävä sairastuvalle..

Kaikkea vielä lisää

Viikonloppu vietettiin Helmin kanssa näytelmissä Joensuussa. Ja kuten arvasinkin, kummoista menestystä ei tullut tälläkään kertaa. Helmin esiintyminen kehässä ei ollut parasta mahdollista, minä en vaan osaa esittää sitä. Tokokoira tekee kyllä kaikki muut temput, mutta siististi seisominen ja hillitysti ravaaminen ei onnistu ;) Voi taas todeta, että ainakin se näytti iloiselta..

Lauantain tuomarina oli John R Walsh Irlannista ja arvostelu vapaasti suomennettuna kuuluu näin:
2-vuotias hienostunut narttu. Feminiininen pää, oikea purenta. Kiva silmien muoto. Hyvä kaulan pituus. Erinomainen ylälinja. Jyrkät lautaset. Kulmaukset ok, mutta olkapään asento saisi olla parempi. Lisää treeniä kehässä tekisi hyvää. Hyvää tyyppiä, mutta ei ole ihan valmis vielä.
AVO EH

Sunnuntaille oli tullut tuomarimuutos ja meidät arvosteli Rainer Vuorinen:
Hyvin kehittymättömältä ja ilmavalta näyttävä nuori narttu. Kapea pää. Vaaleat silmät. Hieno kaula. Litteä rintakehä. Hyvät kulmaukset ja upeat liikkeet. Tarvitaan kaikkea vielä lisää.
AVO EH

Tuomarisetä Rainer sanoi, että aikaisintaan vuoden päästä kokeilemaan uudestaan. Eiköhän me uskota ja keskitytä muihin puuhiin ;) Sopii paremmin kuin hyvin.

Tokokokeessa

Sunnuntaina mentiin pilkkukoiran kanssa ekaan tokokokeeseen. Koe oli Poksin kentällä ja tuomarina oli Anne Nokelainen. Ennen paikkamakuuta jännitti niin pirusti. Kehäänmenotarkastuksessa tuomaritäti nappasi Helmiä hännästä kiinni ja siitäkös ei Helmi olisi oikein välittänyt (anaalirauhasia on joutunut ropeltamaan harva se päivä :/).. antoi sit tehdä juoksutarkastuksen kuitenkin. Siittenpä kootut selityset liike kerrallaan:

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS: 10
Helmi painautui vähän jalkaa vasten. Selvästikin juuri edeltänyt häntään tarttuminen oli mielessä. Antoi kuitenkin rapsuttaa ja pysyi paikallaan, tarjosi kokoajan kontaktia.

PAIKALLA MAKAAMINEN: 10
Hemu makasi sakemanniuroksen ja suomenlapinkoirapojan välissä. Koira kuunteli tarkkaan liikkeeohjaajan höpinää ja katseli muualle kun pitäisi antaa käsky maahanmenoon. Tajusin odottaa hetken ennenkuin annoin käskyn. Maahanmeno ok. Makoili ok, Hivenen korjasi etutassujen asentoa ja vähän katseli ympärilleen, muttei ollut sen näköinen, että nousisi.

SEURAAMINEN KYTKETTYNÄ: 8,5
Painoi ja etupää oli vähän kevyt ;) Muuten aika jees. Ainakin se näytti kovin iloiselta.

SEURAAMINEN TALUTTIMETTA: 8,5
Eka pätkällä oli selvästi lähdössä tekemään jääviä, eli jätätti vähän ja tiputti kontaktin. Ekan käännöksen jälkeen täplä tajusi et nyt seurataan. Lopun teki hyvin. Käännöset tiiviitä. Edelleen vähän pomppi :D

LIIKKEESTÄ MAAHANMENO: 9
Muuten ok, mutta itse potkaisin käpyä, jonka Helmi kävi tsekkaamassa. Maahanmeno ok, seuraaminen yllättävän hyvää, vaikkakin selvästi koira tiesi et nyt on jäävä liike (Helmin seuraaminen yleensä huonompaa jäävissä, koska ennakoi käskyä..)

LUOKSETULO: 9
Perussettiä.. Lujempaakin on Helmi tullut kyllä, treeneissä tulee tehtyä pidemmältä matkalta. Pistevähennys todennäköisesti epävarmasta perusasentoontulosta? Liikutteli etutassuja ja haukotteli kun kävelin poispäin..

LIIKKEESTÄ SEISOMINEN: 6
Koira luuli selvästi et seurataan. Reagoi kyllä käskyyn, mut oli hiipaillut eteenpäin mun takana. Itse en huomannut tätä ollenkaan.

ESTEHYPPY: 9
Minusta ihan kympin hyppy! :) En tiedä, mistä piste lähti. Enkä edes pitänyt pannasta kiinni ennen liikettä ;)

KOKONAISVAIKUTUS: 8
Eipä tainnut kellekään parempaa antaa. Kehuin kyllä aika isosti, olisiko siitä sitten rokottanut?

Pisteitä kertyi 174, eli ALO1!  Sijoituttiin 3/14 :)

Olen kyllä oikein tyytyväinen koiran tekemiseen! Vire oli hyvä koko kokeen ajan, yhtään ei mennyt hämilleen palkattomuudesta :) Superpilkku <3 Liikkeiden väleissäkään Helmi ei haahuillut yhtään, vaan pysyi vierellä nätisti.

Nyt sitten rauhassa treenaillaan AVOn liikkeitä kasaan.

Tässäpä videota kokeesta. Laatu on kauhea.
 Helmintokokoe

Toinen LUVA!

Melkein 2v posetus. Kuva: Heidi Utriainen

Launtaina kisailtiin meidän kolmannet viralliset aksakisat Maaningalla. Tuomarin ja tuomariharjoittelijan nimiä en nyt muista, mutta mukavat radat olivat tehneet. Helmi oli ennen ekaaa rataa ihan kierroksilla, kiljui autossa ja radan reunalla, kun tutustuin rataan.. Kisapaikka oli ihan kiva, mutta siellä kuhisi käärmeitä, hyi prkl. Ainakin kahdesta kyystä oli näköhavaintokin :/ Onneksi meitä ainakaan ei purtu.

A-radalla tehtiin keppivirhe, ja otettiin kielto hypylle. Siitäp sitten  jatkettiin sujuvasti putkeen, minne ei kylläkään pitänyt mennä, eli tuloksena HYL. Radalla oli pöytä! Se meillä onnistui hyvin, harjoittelemattomuudesta huolimatta. Tasan kerran on Helmi pöydän nähnyt ja radalla ei olla tehty kertaakaan. Puomi ja keinu olivat varovaiset, Aa ihan ok. Kokonaisuutena olen silti ihan tyytyväinen rataan. Helmi kulki reippaasti, itse taas en ;)

B-rata oli looginen ja oikeastaan aika helppo. Keinu ja puomi selvästi paremmat kuin eka radalla :) Kepit onnistuivat, vaikkakin virhe oli lähellä :D Muuten sujuvaa menoa ja hyvä fiilis! Juostiin nollalla maalin, aika jotain -9sek, sijoitus 2/20. Ja meidän toinen LUVA :) Tässäpä video: http://www.youtube.com/watch?v=frsMyXdjs7Y

C-rata oli hyppyrata, johon mahtui monen monta (liikaa..) valssia. Kepit ei onnistunut, nyt Helmi aloitti oikein, mutta tuli toiseksiviimeisestä välistä ulos.. sitä korjailtiin ja neljännellä kerralla vasta onnistui :/ Muuten Helmi kulki lujaa, oma ohjaus oli vähän sinnepäin :D Ohitettiin yksi hyppy, jota en edes huomannut, siitä HYL. Hauskaa meillä oli, ei oikein muuta kerrottavaa tästä radasta.

Nyt sitten kepit tehotreeniin! Ja kontaktien alastuloja pitäisi saada sujuvammiksi.

Hemuhepulit... Kuva: Heidi Utriainen

Helmi on treenaillut aksan lisäsi myös tokoja ja ollaan taas jatkettu hakuilua PoPeKon porukoissa. Haku on edelleen Helmistä niin siistiä :) Haukkulmaisua pitäisi nyt siirtää jo varovasti metsän puolelle.. Sit käytiin pari kertaa raunioilla! Täpläkoirä on siellä niin elementissään, käyttää hyvin nenää ja etenee yllättävän rohkeasti pitkin peltejä ja kivikasoja. Eikä välitä vieressä olevan ampumaradan paukkeesta mitään, hyvä juttu!

Pöljä pilkullinen ja hullu raidallinen ;) Kuva: Heidi Utriainen

Kuinka söpö pentu voi olla? Kuva: Heidi Utriainen

Martta vipeltää lastan kanssa kuin sitä ei olisikaan. Vaikea on rajoittaa sen menoa :/ Marttaa ei muutenkaan paljon elämä stressaa, tosi lunkisti se suhtautuu uusiin juttuihin! Hallilla se on käynyt mukana pari kertaa ja on se jotain pientä saanut siellä puuhatakin. Sen asenne on kyllä huikean hyvä. Se on jotenkin niin tosissaan :) Keskittyy hienosti tekemiseen ja leikkii hyvin. Huvittava pieni eläin.

Vaikka jalka on paketissa, niin ei haittaa.. Kuva: Heidi Utriainen

Käytiin Martan kanssa kontrollissa Kivuttomalla. Murtuma on alkanut luutumaan hyvin. Murtumalinja on kuitenkin vielä auki, joten lastasta ei vielä päästy eroon.. vielä kaksi viikkoa..

Näin (melkein) paljastetaan tätin perse naapureille :D Kuva:Heidi Utriainen

Martalle kävi Auts

Maanantai ei ollut minun päiväni. Yövuoron jälkeen aamulla lähdin pikku kävelelylle koirien kanssa ja eipä olisi kannattanut lähteä.. Martta hepuloi jotakin itsekseen, juoksee takaapäin suoraan kävelevän pilkullisen jalkoihin ja kompuroi nenilleen vinkaisen pienesti. Sitten se jatkaa tyytyväisenä matkaansa ontuen oikeaa etujalkaansa. Kotona tutkin ja taivuttelen jalan ja ainut paikka mitä aristaa on uloimman varpaan kärki. Soitanpa vielä Heidinkin ihmettelemään jalkaa. Saman kohdan löytää Heidikin. Saadaan aika Kivuttomalle kahdeksi.

Sielläpä Martta tutkitaan ja röntgenkuvataan käpälät. Ja murtunuthan se varvas hitto on :/ Murtuma on vitosvarpaan keskimmäisessä varvasluussa. Murtuma on siisti ja hyväasentoinen, ei dislokoitunut, eikä yllä nivelrakoon tai kasvulinjoihin, huh. Martta sai oikeaan etujalkaansa täyspitkän lastan, joka ei ihan kestänyt paikoillaan... Uusi yritys ja saatiin pysymään. Sit kipulääkepiikki nahkaan ja kotiin. Kolme viikkoa mahdollisimman rauhassa (jopa häkkilevossa!) ja sit kontrollikuviin.

Murtuma kuvassa oikealla uloimmassa varpaassa

Varpaan pitäisi parantua täysin ja pennuilla paranevat vielä kovin nopeasti. En ole oikeastaan varpaasta yhtään huolissaan, vaan lähinnä tuo liikkumisen rajoittaminen ketuttaa. Ei ole muuten ihan helppoa pitää 10-viikkoinen pentu liikkumatta. Onnistuuhan se silloin kun se nukkuu ;)

Martta oli eläinlääkärissä oikein reipas. Ainoastaan kiinni pitäminen ja se, että Martta ei saa kävellä ihan ite, kiukutti isosti :) Kuvat ja koko touhu onnistuivat ilman rauhoitusta! Omasta mielestään Martta on täysin kunnossa, lasta ei haittaa menoa mitenkään, pönttö päässäkin on ihan jees. Kipulääkkeet ovat myös tosi hyviä.. Ihan ja kaikkein pahinta Martasta on häkkiin laittaminen ja se kun kielletään roikkumasta dalmatialaisessa ;) Huuto on hirveä, kun Martta tajuaa et se ei pääsekään lenkille. Pieni pentu kun haluaisi ihan joka paikkaan ja kokoajan. Näistä tulee pitkät kolme viikkoa..

Pakko keksiä jotain puuhaa pennulle, koska fyysinen liikunta on nyt minimissä. Eilen Martta pääsi turistiksi Helmin aksakoulutukseen, tänään käytiin parissa eläinkaupassa ja ihmettelemässä Tokmannin parkkipaikan vilinää. Tai eipä Martta edelleenkään mitään ihmettele :) Todella reipas on joka paikassa. Eläinkaupassa Martta räjäytti koko leluhyllyn ja juoksi pitkin kauppaa valitsemansa lelu suussaan ja pärisi onnellisena. Pakkohan se lelu oli ostaa ;) Aksahallilla on Martasta hirveen kivaa, tarjoaa kokoajan istumista, koska muuta se ei vielä osaa. Innokkaasti leikkisi myös, kun ei ollut lelua niin käsivarsikin käy.. Radalla juoksevat koirat saavat  Martan kiihtymään ja sehän kannustaa kavereita räksyttämällä todella kuuluvasti :D

Helmi kävi eilen Elina Kaleniuksen treenissä. Rata oli vaikea ja täynnä aikamoisia ansapaikkoja. Tehtiin kahdessa osassa. Eka pätkä oli jäätävää räpellystä, mutta toisella onnistuttiin :) Ollaan vedetty paremminkin, mutta silti ihan hyvä fiilis jäi.