Ihana märkä lumi, joka jo suli..

Dalmatialainen parani vaivastaan pian ja on taas oma kohtalaisen rasittava itsensä ;) Parit antibioottikuurit on nyt sitten syöty taas vähän ajan sisään ja siitähän saatiin ilmeisesti seuraava kiusankappale mukaan kuvioihin, hiiva nimittäin. Kyllä taas tassuja ja peräpäätä kutittaa niin julmetusti.. huoh. Niskaa koristaa julmettu pahka antibioottipiikistä, mutta se ei menoa haittaa yhtään. Varsinkaan kun maahan on satanut ihanaa valkeaa ainetta ja rapakot ovat jäässä.. Hemu rakastaa lunta ja sitä ollaankin sitten hepuloitu pari päivää. Jos kuulette jossain myytävän juoksupyöriä pilkullisille, niin voisin harkita hankkivani sellaisen. Muutama päivä pelkkää hihnalenkkiä riitti meille.

Maanantaina ajeltiin hallille Heidin ja Tuitun kanssa. Otettiin pikaiset treenit keppejä ja keinua. Keppejä tehtiin niin, että palkka oli vasta keppien jälkeisen hypyn takana. Muutama toisto otettiin myös putken kautta. Haki keppejä hyvin ja jokainen aloitus onnistui tällä kertaa. Vauhti ei ollut parasta mahdollista ja tekniikka oli vähäsen hakusessa. Pari virhettä teki kujan loppupuolella. Kokonaisuudessaan ihan jees, ei parasta Helmiä kylläkään. Harjoitukseen yhdistetyt putki ja hyppy eivät tuottaneet ongelmia.. Keinua tehtiin minipöydän kautta ja vaikeeta se oli nyt :( Helmi lähtee kyllä innokkaasti keinulle, mutta kohdassa jossa keinu alkaa kallistumaan, menee tosi epävarmaksi. Hyppäsi jopa pari kertaa alas keinulta, tätä ei ole ennen tehnyt. Lopulta rohkaistui kuitenkin ja saatiin muutama kelvollinen toisto aikaiseksi. Outo tämä keinujuttu, koska tää oli niin hyvä jo, eikä mtn kovin ikävää ole koskaan Helmille käynyt keinulla? Lopuksi juostiin iloisena putken kautta pihalle ja hyppäsipä Helmi ohimennen omavalintaisen hypyn maksikorkeudella, eipä tuottanut ongelmia.

Tiistaina taas käväistiin ottamassa pikatokot Tapion kentällä. Seurana oli normaaliin tapaan Kaisa ja Mira, sekä Riikka ja shapendoes Kukkis. Oli ihan jäätävän kylmä tuuli ja epäilin, että pilkku paleltuisi pystyyn. Kyllähän sitä vähän kylmäsi, mutta hienosti se teki kuitenkin. Ja virtaa oli niin hirveästi :D Tehtiin ekaksi seuraaminen. Pätkä suoraan ja käännöksiä molempiin suuntiin sekä liikkeessä, että paikallaan. Vähäsen pomppi, mutta muuten oikein hyvä! Käännökset olivat aika tiiviitä nyt. Jäävistä harjoiteltiin pitkästä aikaa seisomista. Se onnistui minusta yllättävän hyvin. Muutama oikein napakkakin seisahtuminen saatiin aikaiseksi. Seisomassa paikallaan pysymistä otin pikkusetin erikseen ja se ei ollutkaan ihan helppoa. Eipä tätä olla kyllä hirveästi (lue: ei koskaan.. ;D) tehtykään. Sit loppuun luoksetuloa, jossa keskityin nyt jättöihin, koska ne ovat olleet Helmille vaikeita. Ei se sieltä mihinkään lähde, mutta se on levoton, niinkuin kaikissa muissakin paikallaololiikkeissä..Yritin palkata rauhallisesta istumisesta, mutta se oli yllättävän vaikeaa. Helmillä on nimittäin tapana liikutella etutassujaan istuessaan. Luokse kyllä tullaan hirmuisen lujasti. Tokojen jälkeen suunnattiin vielä tunnin lenkille Jaamankankaalle Kaisan, Rikin ja Urhon kanssa. Helmi paineli spanielin perässä pitkin metsiä.

Keskiviikon aksatreeneissä tehtiin kahdenlaista radanpätkää (radat lisäilen myöhemmin..) Kerettiin ottaa myös muutama toisto keinua ja keppejäkin. Eka radalla oli teemana pimeä putkikulma. Koira piti ohjata mutkaputkeen siten, että ohjaaja juoksee putken "ulkopuolella" ja koiran pitää osata kääntyä putkesta oikeaan suuntaan. Helmi haki putken ihan hyvin ja taisipa kääntyä aina oikeaan suuntaankin. Radalla valssattiin muurille molemmista suunnista. Palikat pysyivät ylhäällä ja Helmi kääntyy kyllä tosi tiukasti jos vaan ohjaaja tekee valssinsa ajoissa. Heti kakkosesteelle tehtiin takaakierto-niistotyyppinen ohjaus, joka onnistui myös yllättävän hyvin. Toisella radalla harjoiteltiin takaaleikkauksia. Itselle oli hieman hankalaa saada oma ajoitus kohdalleen. Koira lähtee näihin kyllä just niinkun pitääkin.

ratapiirros Heidiltä

                        

Keppejä tehtiin muutama toisto ja nyt niillä ei yhtään virhettä. Hyvä vauhti oli Helmillä ja mentiin jo niin, että keskeltä oli ihan useampikin keppi jo samassa linjassa. Aluksi ei tosiaan meinannut löytää koko kujalle.. Juoksi vaihteeksi iloisen näköisenä kujan vierestä suoraan palkalle..  koskaan ei ollut Helmi moista kujaa nähnyt.. Keinua tehtiin JoAn vanhalla puukeinulle maksipöydän kautta. Ja nyt siinä ei mitään ongelmia, tosi reippaasti teki!