 |
| Ystävät marraskuussa <3 |
Aloitetaanpas vaikka täpläkoiran kuulumisista. Syksyllä kisailtiin muutamat kisat, pari nollaakin tehtiin :) Fiilis kisoissa ja treeneissä on ollut hyvä, Helmi on ollut kovin iloinen ja niin innoissaan. Sama vauhti, mitä on treeneissä, on nyt pikkuhiljaa siirtynyt kisoihinkin. Ihanneaikoihin kolmosissa päästään helposti ja eipä montaa sekuntia usein voittajille hävitäkään. Ollaan menty nyt muutama rata siten, että lujempaa me ei päästä. Eli tyytyväinen täytyy olla. Se alkaa olla teknisesti jo aika taitava, irtoaa ja hankalat leijeröinnit ja putkikulmatkin on alkanut sujumaan.. Kontaktit on nopeammat ja keppien pujottelutekniikka on parantunut. Ja hitto se SERTi on ollut niin lähellä.. No tulee joskus jos on tullakseen.
Tässäpä yksi kisarata, nollia ei tietenkään videolla..
https://www.youtube.com/watch?v=UVyQgnpw5lQ
Helmi valittiin nyt toistamiseen vuoden Agidalmikseksi! Siihen lisäksi vielä Piirimestaruus, joten aika nappivuosi meiltä <3 Ja mikä parasta Helmi on ollut terve. Juoksunsa piti syksyllä, juoksuväli 9,5kk, eli samaa luokkaa kuin aiemminkin. Nyt jännätään osuuko juoksut juuri ensi kesän SM-kisojen kohdille :/
Tokokokeeseen ja siihen BH-kokeeseen oli tarkoitus mennä jo viime vuonna, mutta jotenkin se vaan jäi :D No ehkä tänä keväänä? Ainakin toko AVO-luokkaa pitäisi kokeilla ennen sääntömuutosta. Liikkeet se periaatteessa osaa, mutta ehkä vähän palkattomuustreeniä ja häiriötä olisi syytä tehdä ennen koetta.. Yllättävää kyllä, mutta meidän ongelma taitaa kentällä olla enemmänkin se ylivire ja sen aiheuttama sähläys.. esim. kaikki jätöt on levottomia.
Hakua me tehtii syksyllä aika ahkeraankin pikkuporukalla. Ilmaisu alkaa olla aika jees, hallintakin jopa! Pistojen kanssa teettää eniten hommaa, etsisi mielellään vähän omatoimisemmin eikä ohjaajan osoittamia paikkoja ;) Mutta haku on kyllä niin Helmin laji. Rauniollakin pyörähdettiin ja toimiihan se nenä sielläkin.
No hullu-Mapesta tuli sitten maksi, niinkuin odotettiinkin. Syksyllä käytiin kisaamassa Hukka-putkella yksi hyppyrata ja Mape mitattiin yllättäen mediksi! Mutta omissa kisoissa kaksi tuomaria mittasi sen sitten maksiksi :/ Oishan se nyt ollut hienoa jos ois mediksi jäänyt! No näillä mennään, mitä on. Ihan kääpiöhän se on (45cm), mutta Martan asenteella mennään kyllä helposti yli maksirimoista ;D
Ekat kisat Kuopiossa meni keppejä lukuunottamatta ihan hyvin. Tiesinkin, että kepit eivät vielä ole ihan valmiit, mutta sen verran piti mittausta kiirehtiä ;) Mentii siis medinä, mutta Martta taisi hypätä kyllä maksihyppyjä.. Kisapaikalla oli tuskaisen ahdasta, mutta hyvin Martta käyttäytyi. Lähtöön jäi hyvin ja radalla oli oma itsensä, eli meni lujaa ja räkytti kovaa, kun tuli virhe ;D
Omissa kisoissa mentiin myös hyppyrata, mutta nyt siis maksina. Se meni myöskin hyvin keppejä lukuunottamatta :D Ei vaan pysty, eikä kerkee. Räkytti vaan kepeille ja livahti putkeen. Ihan tyhmä este Mapen mielestä.. Muuten kulki kyllä törkeen lujaa ja irtosi hienosti, ei tullut edes kiire, vaikka monilla näytti tulevan.
Nyt jäädään siis harjoittelemaan keppejä ja kontakteja ihan rauhassa ennen kisoja. Keinu alkaa olla ok, radalla ei olla vielä tehty. Puomi ja Aa ovat parhaimmillaan tosi nopeat ja hienot. Kepit ja niiden viimeinen väli teettää vielä työtä. Rimojen kanssa pitää vielä vähän säätää. 55cm menee hienosti, mutta 60cm varsinkin suoralla saattaa aiheuttaa vähän ponnistuspaikan arpomista (jää kiinni minun liikkeeseen jos vedätän..) Martta ajaa itsensä herkästi liian lähelle esteeseen ja sit tulee kiire kerätä kaikki käpälänsä ylös.
Muuten elämässä ja arjessa Martta on tasoittunut hiukan, jos niin voi sanoa. Kotona se on oikea sylivauva, hyvin rauhallinen, kiltti ja söpö, näyttääkin ihan pehmolelulta. Minä olen niin sen idoli :D Kyllähän se vieläkin kiihtyy ja kiroilee tietyissä tilanteissa, mutta se on jotenkin helpommin ennakoitavissa ;) Koirien ohitukset sujuvat pääsääntöisesti ilman ylimääräistä kommentointia, mutta takapihaansa se kyllä vahtii tiukasti edelleen.. ehkä äänenkäyttö on hiukan vähentynyt tai ainakin se osaa pitää turpansa kiinni ja tulla sisälle jos käskee.. :D Uudet ihmiset se ottaa nykyisen hyvin paljon lunkimmin vastaan kuin pikkutyttönä. Meillä on käynyt paljon vieraita viime aikoina ja Martta on ollut kaikkien kaveri heti ensi hetkestä lähtien, suorastaan syliin ja suuhun tunkeva. Molemmissa kisoissa mittaaminen onnistui hyvin, ei mitään ongelmaa.
Martta on kyllä ollut ihan terve kaveri, vaikkakin sille vähän sattuu ja tapahtuu. Se saattaa hyvinkin usein törmätä johonkin tai töpeltää muuten vaan nenilleen.. Yksi kannuskynsi on vähentynyt matkan varrella, se jäi jonnekin lenkille ja lähti siis kokonaan irti. Rokotuksillahan me toki syksyllä käytiin, Mapea ei haitannut, pisti odotushuoneessa pötkölleen ja tutkimuspöydällä seisoi nätisti paikoillaan. Vaikka moni ei tätä ehkä ensimmäisenä Martan vaikka hallilla nähdessään uskoisi, se on oikeasti hyvähermoinen eläin. Sopeutuu kaikkiin paikkoihin ja tilanteiseen nopeasti. Se on ollut useaan kertaan päivän-pari koirahoitolassa, ei sitä haittaa yhtään. Joka kerta hoitolan tätit kehuvat reippaaksi ja rennoksi kaveriksi, joka ei stressaa pätkääkään. Hassu pikku mangusti, todella huvittava tyyppi <3
tässäpä pari video Mapesta, otoksia sieltä täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=bTuv1rqVGMU
https://www.youtube.com/watch?v=zm62tEAITHI&feature=youtu.be
Nyt ollaan taas pois treenihommista pari viikkoa, koska Mape taisi saada kennelyskän :/ Pari päivää yskähteli ja pärski, nyt on jo normaali. Helmillä ei paria aivastusta kummempaa ole ollut. Vältetään nyt hetki rasitusta, mikä ei Martan kanssa ole ihan helppoa, koska.. ne hiton jänikset! Eilisen pikkulenkin saldona 10 minuuttia ajossa ollut pikkukoira, jolla palatessaan suupielessä pupun karvaa.. ja niin tyytyväinen ilme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti